Likaiset kengänpohjat ja karviaispuskat pihassa vahvistavat immuunipuolustusta

Karviaisessa on paljon ihmisen kannalta hyviä bakteereita. Sitä kannattaakin istuttaa pihalle.  Kuva: Sanne Katainen

Siisti koti on se, mitä moni pitää tavoittelemisen arvoisena. Helsingin yliopistossa väitöskirjaa luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta ihmisten terveyteen tekevä Mika Saarenpää antaa kuitenkin synninpäästön niille, joiden koti ei ole putipuhdas.

"Me tutkijat sanomme, että anna mudan olla matolla, se on hyväksi omalle mikrobistollesi."

Tutkijat ovat vertailleet kaupunkilais- ja maalaiskotien mattoja ihan käytännössäkin. Tuloksien mukaan kaupunkilaiskotien matoissa on vähemmän orgaanista aineista ja mikrobien monimuotoisuus on pienempi.

”Jos kaupunkilaiset kävelisivät asfaltin sijasta enemmän luonnossa, niin kotiin tulisi laajempi kattaus mikrobeja. Perinteisesti maaseudulla ja etenkin maatiloilla on altistuttu monenlaisille mikrobeille, koska saappaanpohjissa niitä on tuotu kotiin asti.”

Mika Saarenpää kuuluu Biwe-tutkimusryhmään. Tutkimusryhmän mukaan korkean hygieniatason, urbaanin elämäntyylin ja vähentyneen luontokosketuksen seurauksena ihmisen elimistön mikrobisto on yksipuolistunut. Tämän taas uskotaan lisäävän immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen ja allergioiden riskiä.

Tutkijoiden ajatus on, että esimerkiksi kotipihan monimuotoisuutta lisäämällä, pääsisi monipuolisempi mikrobisto kulkeutumaan myös koteihin. Tutkijat ovat testanneet esimerkiksi erilaisten kasvien istutamista pihamaalle. Erilaisista kotipuutarhan kasveista on otettu näytteitä ja tutkittu, missä on ihmisen kannalta monipuolisin kattaus bakteereita.

"Esiin pompppasi karviainen. Monia muitakin hyviä lajeja oli, mutta niissä ei ollut syötäviä marjoja tai hedelmiä. Syödessään karviaisia ihmiset koskevat kasveihin ja saavat samalla marjojen mukana monipuolista bakteeristoa elimistöönsä."

"Koska karviainen on erityisen hyvä, niitä kannattaa istuttaa pihalle ja syödä", Saarenpää vinkkaa.

Saarenpää ei halua antaa mitään tarkkoja neuvoja, mutta kannustaa kaupungissa asuviakin etsimään jokaiselle luontevan tavan olla kosketuksissa luontoon.

"Jos keittiöviljely tai istutuslaatikot eivät tunnu omalta jutulta, voi yrittää viettää aikaa enemmän lähimetsässä", Saarenpää toteaa.