Aktiivipihattoja on vasta kourallinen
Aktiivitallissa tai aktiivipihatossa hevoset liikkuvat laumassa ja halutessaan pääsevät sisälle makuuhalliin.
Ruokinta- ja lepopisteet sijoitetaan siten, että niiden välinen etäisyys lisää hevosen aktiivisuutta. Väkirehuruokinta on yleensä automatisoitu.
Kyselytutkimuksen perusteella aktiivipihatto on Suomessa suhteellisen harvinainen talliympäristö.
Piia Palosen AMK -lopputyönään toteuttamasta, Pro Agria Etelä-Suomen kyselytutkimuksesta selviää, että 4 prosenttia vastanneiden hevosista asuu aktiivipihatossa. Kiinnostusta tallimuotoon tutkimuksen mukaan olisi 28 prosentilla vastaajista.
Aktiivitalleja on Suomessa vasta kourallinen. Suomen ensimmäinen aktiivipihatto perustettiin vuonna 2005 Inkooseen.
Vastaajien mielestä pihatto sopii parhaiten kylmäverisille. Alle 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pihatto on hyvä ratkaisu lämmin-, puoli- ja täysiverihevosille.
Ilomaassa vain yksi hevosista on kylmäverinen.
”Itse asiassa ainoa, jota loimitimme viime talvena, oli tämä 28-vuotias suomenhevonen”, Marjo Konttinen kertoo.
Aktiivipihatossa hevoset elävät yleensä isossa, yli kymmenen hevosen laumassa.
Karsinatallista katsottuna laumaelämä arveluttaa monia. Vaikka suurin osa kyselytutkimukseen vastanneista tahtoi hevosensa tarhattavan ryhmässä, sopivin laumakoko oli kyselytutkimuksen mukaan kaksi tai kolme hevosta.
”Ihmiset ajattelevat ensimmäisinä, ettei heidän hevosensa sopeudu isoon laumaan. Laumaeläimelle se on varsin poikkeuksellista. Moni ongelma johtuu siitä, että hevonen ei saa olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden hevosten kanssa”, Konttinen pohtii.
Ilomaalla halutaan, että omistajat oppivat ymmärtämään hevosiaan.
Konttisen mielestä hevonen tunnetaan lemmikkinä ja harrastekumppanina, mutta usein välimuoto – ymmärrys hevosesta lajina – puuttuu.
”Väistämättä välillä miettii, onko koulutus alan oppilaitoksissa ajan tasalla”, Jämsän ravilinjalla opiskeleva Konttinen tuumii.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
