Kaloille rakennetaan ohituskaistoja Mustionjoen voimalaitoksilla

Kalatie hyödyttää vaelluskaloja, jotka eivät muutoin pääsisi voimalaitospadon ohi. Kuvassa Porvoonjoessa Strömsbergin Virtaalan voimalan kohdalle rakennettu kalatie. Kuva: Markku Vuorikari

Valtio osallistuu kahden kalatien rakentamiseen Mustionjoella. Kalatiet tulevat Åminneforsiin ja Billnäsiin. Kalatiet mahdollistavat vaelluskalojen nousun voimalaitoksen patojen ohi kalojen lisääntymisalueille.

Hallitus kohdentaa rakentamiseen yhteensä 800 000 euroa kärkihankerahoitusta. Se kattaa noin 40 prosenttia hankkeen noin kahden miljoonan euron kokonaiskustannuksista.

"Mustionjoen kalatiet parantavat vaelluskalojemme, kuten lohen ja erittäin uhanalaisen meritaimenen ja vaellussiian, suojelutasoa. Näin joen virkistysarvo ja maamme vanhimman ruukkimiljöön matkailullinen arvo kasvaa", sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Tiilikainen tutustui tänään Raaseporissa Mustionjokeen, joka kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin.

Alueen kunnat sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ovat tehneet pitkään töitä palauttaakseen lohikalat jokeen. Yrityksistä rahoittajaksi on saatu Sappi Oyj:n Kirkniemen tehdas. Voimalaitospadot omistava Koskienergia Oy on vahvasti sitoutunut hankkeeseen.

"Kaikkien Karjaanjoen kuntien, voimalaitosyhtiön ja valtion upea sitoutuminen vesistövisioon mahdollistaa vuosikymmenien unelman toteutumisen", toteaa toiminnanjohtaja Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden tarkempi tekninen suunnittelu ja rakentaminen käynnistyvät heti, kun kalateiden vesilupahakemukset hyväksytään aluehallintovirastossa. Lohikalojen palauttamisella elvytetään myös joessa elävää erittäin uhanalaista raakkua eli jokihelmisimpukkaa, sillä raakun elämään kuuluu toukkavaihe lohikalojen kiduksissa.

Hallitus parantaa Luontopolitiikka-kärkihankkeen toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eripuolilla Suomea. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja ripeästi liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus.