Alle puolet suomalaisista käyttää kengissä liukuesteitä – vammojen hoidosta koituu yhteiskunnalle jättilasku

Kyselytutkimuksen mukaan alle puolet suomalaisista käyttää talvisin kengissään liukuesteitä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, saa pihoilla ja kaduilla kulkea kieli keskellä suuta.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) helmikuussa 2022 julkaiseman raportin mukaan suomalaisille sattuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa.

Liukastumisista koituu yhteiskunnalle vuosittain yli 1,4 miljardin euron lasku. Siitä kulkuväylien heikon talvikunnossapidon osuus on liki 1,2 miljardia euroa ja huonojen jalkineiden osuus noin 10 miljoonaa euroa.

Kaikkia liukastumisia ja niistä aiheutuvia kustannuksia muun muassa työnantajille ei tilastoida.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Hanna Kettusen mukaan liukastumisten määrä vaihtelee talvikelien mukaan, eikä kymmenen viime vuoden aikana ole havaittu kasvavia tai väheneviä trendejä.

Vuosina 2010—2021 liukastuneista kuoli vuodesta riippuen 5—25 henkeä. Vuodeosastolle joutui 2 500—4 700 suomalaista. Erikoissairaanhoidon avokäyntejä kertyi vuosittain 12 000—28 000. Kettunen arvioi, että perusterveydenhuollossa on hoidettu edellisten lisäksi tuhansia liukastumisvammoja.

Liukastumisia sattuu eniten nuorille ja työikäisille, mutta erityisesti iäkkäät naiset loukkaantuvat vakavimmin. Miehiin verrattuna loukkaantumisalttiutta voi osaltaan selittää osteoporoosin yleisempi esiintyvyys ja useammin tehdyt kävelymatkat.

Liukastumisriski kasvaa, kun on nollakeli, lämpötila muuttuu paljon ja nopeasti tai sataa runsaasti lunta. Ilmastonmuutos lisää riskikelejä. Kaatumisia tapahtuu erityisesti alueilla, joilla lumi ja jää on tallautunut, kuten joukkoliikennepysäkeillä, jalkakäytävillä ja parkkipaikoilla.

Omakotitaloissa asuvat liukastuvat tyypillisesti pihalla, kun taas kerrostaloasujilta lähtevät jalat alta jalkakäytävillä. Siten kiinteistönomistajien vastuu korostuu tapaturmien ehkäisyssä.

Nurin mennään useammin vapaa-ajalla kuin töissä. Tapaturmien kannalta kulkeminen joukkoliikennevälineillä ja henkilöautolla on moninkertaisesti turvallisempaa kuin lihasvoimin liikkuminen. Toisaalta liikkumattomuuden kansanterveydellisistä seurauksista kertyy yhteiskunnalle vuosittain 7,5 miljardin euron taakka.

Tehokkain tapa vähentää liukastumisia on kunnollisten talvikenkien tai liukuesteiden käyttö.

LVM:n teettämän kyselyn mukaan noin 44 prosenttia suomalaisista käyttää liukkailla keleillä liukuesteitä. Osa kunnista jakaa niitä riskiryhmille ilmaiseksi.

Liikenneturvan kyselyssä vuodelta 2021 liki kolmannes liukastuneista myönsi kenkävalintansa sopimattomaksi.

Jalankulkuväylien talvikunnossapidossa olisi paikoin petrattavaa. Usein tarpeen ovat lumen ja jään poisto, kadunpinnan tasoitus, liukkaudentorjunta, irtokiviaineksen poisto sekä sadevesiojien pitäminen avoinna.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa talvikunnossapidon tehtävistä, joita ei ole laissa määrätty tontinomistajille. Kunnossapitoa laiminlyödään erityisesti hoitovastuiden raja-alueilla.

Yhteiskunnalle kulkuväylien talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien kustannukset.

LVM:n raportissa haastatellut asiantuntijat vähentäisivät liukastumisonnettomuuksia muun muassa jakamalla kenkien liukuesteitä ikääntyneille ja tietyille ammatinharjoittajille sekä selkiyttämällä väylien talvikunnossapidon vastuunjakoa.

Lisäksi median ja kansalaisten olisi tärkeää seurata säätiedotteita ja varoituksia liukkaasta jalankulkusäästä.