Koiranliha ei ole olympialaisten isäntämaan ainoa kuohunnan aihe: Miksi ruoka kallistuu Etelä-Koreassa?

Kimchin valmistusta ruokafestivaaleilla. Kiinankaalisäilyke on yksi tunnetuimmista korealaisista ruuista. Kuva: Jeon Han/ Republic of Korea

Etelä-Koreassa asuu noin 51 miljoonaa ihmistä. Maan pinta-ala on noin satatuhatta neliökilometriä eli alle kolmannes Suomen pinta-alasta. Siitä kaksi kolmasosaa on vuoristoa, joten viljelykseen sopivaa pinta-alaa on melko vähän.

Väestöräjähdyksestä ja rajallisesta peltopinta-alasta johtuen maa tuo suuren määrän elintarvikkeita. Vaikka määrät ovat suuria, tuontiruoka ei ole Koreassa kuluttajille missään tapauksessa edullista. The Korea Times -lehden mukaan se on maailman kalleinta. Erityisen kalliita ovat viini, kahvi, hedelmät, olut, pihvit ja virvoitusjuomat.

Kuluttajajärjestön edustaja kuvaili tilannetta sanomalla, että vapaakauppasopimuksista ja matalista tulleista huolimatta esimerkiksi tuontihedelmien ja oluiden hinta ei ole laskenut, vaan kauppa teeskentelee siirtävänsä näiden muutoksien etuja kuluttajille väliaikaisilla mainoskampanjoilla.

Koreassa ruuan hinta onkin noussut samaan aikaan, kun hinnat ovat globaalisti laskeneet. The Diplomat-lehti ihmettelee, mikä korealaisia ruuan hintoja ajaa ylöspäin.

Viime vuoden toukokuussa siipikarjatuotteiden hinnat nousivat lintuinfluenssatapausten takia. Moni kuluttaja pelkäsi, etteivät hinnat ongelman rauettua laske aikaisemmalle tasolle. Osa jopa epäili teollisuuden aiheuttaneen ongelmat itse hintojen kiristämiseksi.

Samoin kävi kotimaisen kiinankaalin kohdalla: vuonna 2012 tuotanto käsi kuivuuden takia noin kolmanneksen. Hinnat nousivat silloin 11 prosenttia.

Vuonna 2013 tuotanto onnistui paremmin, mutta hinnat nousivat silti vielä kuusi prosenttia. Kaalin kohdalla maanviljelijän saama hinta oli kymmenesosa sen vähittäiskauppahinnasta.

The Diplomat selittää ilmiötä ruokayritysten pörssiomistuksella: osakkeenomistajat haluavat parhaan mahdollisen tuoton, joten ruuan hintoja korotetaan, jos se vain on mahdollista. Ruokakriisit voivat nostaa luonnollisesti hintoja yhtenä vuonna, mutta globaalissa taloudessa yritysten on aina tehtävä voittoa edellisvuotta enemmän. Tämän takia hintoja ei lasketa, vaikka kriisi olisi jo ohi.

Kauppaa on syytetty myös muista väärinkäytöksistä. Yritysten on epäilty esimerkiksi merkinneen tuontielintarvikkeita korealaisiksi.

Länsimaiden vaikutusta maan ruokakulttuuriin on kiinnostavaa seurata. Länsimaalaiset elintarvikkeet valtaavat maassa markkina-alaa ja ruokatavat muuttuvat.

Nuoret pitävät esimerkiksi länsimaalaisten kritisoimaa, maalle perinteistä koiran syöntiä tabuna. Tällä hetkellä maassa teurastetaan ruuaksi joka vuosi noin kaksi miljoonaa koiraa ja niiden kasvatus- ja teurastusmenetelmiin liittyy runsaasti eläinoikeusrikkomuksia.

Toisaalta korealaiset maut, kuten tulinen kaalisäilyke kimchi saavuttavat suosiota länsimaissa. Korealaisessa keittiössä on paljon samoja elementtejä kuin jo suosituksi nousseessa japanilaisessa.

Miten Etelä-Korean menetetylle omavaraisuudelle sitten käy tulevaisuudessa? Suuri populaatio, korkean teknologian jättiyritykset ja pieni viljelypinta-ala avaavat mahdollisuuksia ruuan laboratoriotuotantoon.

Toisaalta myös digitalisaation huipulla viihtyvät korealaiset ovat ruuan suhteen varovaisia: geenimanipuloituja viljoja tuodaan kyllä maahan, mutta ne käytetään eläinten rehuksi.

Lähteet:

The Diplomat: South Korea's Food Prices Don't Add up

The Korea Times: Koreans pay sky-high prices for imported fruit, drinks

World Grain: South Korea