Puun myyntituloille oma veroprosentti
Vuoteen 2004 saakka yhteisövero ja pääomatulojen verokanta olivat samoja. Kun pääomatulojen verokanta eriytettiin yhteisöverokannasta, jäivät yhteisetuudet yhteisöverokannan piiriin.
Myöhemmin myös yhteisetuuksien verotus erotettiin yhteisöverosta. Tärkein yhteisetuus ovat yhteismetsät. Muita yhteisetuuksia ovat esimerkiksi tiekunnat, kalastuskunnat ja jakokunnat.
Yhteismetsän osakas saa metsätulonsa 28 prosentin verolla, kun taas yksittäinen metsänomistaja maksaa puun myyntitulosta pääomatulon veroa 30 prosenttia. Lisäksi on huomattava, että se ei nouse, vaikka yksittäisen yhteismetsän osakkaan osuus puun myyntituloista ylittäisi 50 000 euroa. Tätä rajaa ollaan vielä vuonna 2014 ehdotettu laskettavaksi 40 000 euroon, jonka ylimenevältä osalta yksityinen metsänomistaja maksaa 32 prosentin veron.
Ero johtuu siitä, että yhteismetsiä pidetään kansantalouden kannalta hyvinä. Mutta onko käytännössä näin, koska yhteismetsien hallussa on alle viisi prosenttia yksityismetsien pinta-alasta?
Yleistä pääomatuloveroprosenttia pienemmän veroprosentin soveltaminen yhteismetsän kautta metsää omistaville merkitsee EU-oikeuden mukaan valtiontukea. Valtio voi tukea yksityismetsiä, kunhan tuki on vähäistä. 2–4 prosenttiyksikköä pienempi vero on vähämerkityksellistä niin sanottua de minimis -tukea.
Metsänomistajien verotusta kiristettiin vuonna 2012 poistamalla kemeratukien verovapaus. Toisaalta niiden hankkimiseen liittyvät menot tulivat vähennyskelpoisiksi. Nettovaikutus oli kuitenkin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa verotusta kiristävä. Pitää jälleen kysyä sitä, miksi puun myyntitulojen pitää olla pääomatuloa, kun muitakin verotusmalleja on jo valmiina.
Miksi tämä asia ei kiinnosta poliittisia päättäjiä, vaikka kansantalouden kannalta asialla on suuri merkitys?
Tapio Viljanen
Luusniemi, Kangasniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
