Mitä vikaa ulkomuseossa?

Kolumni: Henrik Schäfer

Kenen varpaille Niemelän

torppa

kumppaneineen on astunut?

Suomen kielen perussanakirja kertoo, että ulkomuseo merkitsee museona toimivaa vanhojen talojen ryhmää kalusteineen.

Suomen suurin ulkomuseo sijaitsee Helsingin Seurasaaressa. Saari ja sen 87 museorakennusta muodostavat yhden pääkaupungin, ellei koko maan, merkittävimmistä matkailukohteista.

Ulkomuseoiden säilyminen on vaatinut

paljon huolellista työtä ja rahaa. Vastalahjaksi uhrauksista museot tarjoavat yleisölle arvokkaita kokemuksia. Joku

arvostaa elämyksellistä tietoa menneistä elintavoista, toinen nauttii kauneuden ja rauhan hetkistä.

Jo pelkkä tieto ulkomuseon olemassaolosta on tärkeää. Vaikka en ole vähään aikaan vieraillut Seurasaaressa, pitäisin sen häviämistä hirvittävänä menetyksenä.

Jostakin syystä kulttuuriperinnön kruununjalokivistä on tullut poikkeuksetta kielteinen vertauskuva pysähtyneisyydelle.

Pikaisen verkkohaun perusteella Suomen muuttumista ulkomuseoksi jouduttavat muun muassa ydinvoiman rakentaminen, yleinen asevelvollisuus, hyvinvointiyhteiskunta, sosialidemokratia ja heikko venäjän kielitaito.

Maaseudun ulkomuseoituminen

puolestaan johtuu luonnonsuojelusta ja kaupungistumisesta.

EU:sta tulee aasialaisten ulkomuseo, koska talous ei kasva.

Kaikkia mainittuja ilmiöitä on esiintynyt – talouden supistumistakin välillä – yhteiskunnassa, jossa olen varttunut.

Eipä se niin kauheaa ollut.

Miksi ulkomuseota sitten moititaan? Kenen varpaille Niemelän torppa kumppaneineen on astunut?

Ulkomuseokorttia viuhuttaa se, joka vaatii muutosta. Ulkomuseo auttaa, kun muutokselle ei ole parempaa perustetta kuin muutos muutoksen vuoksi. Muututtava on, koska muutkin muuttuvat. Ulkomuseossa näivetymme.

Ulkomuseo on kieltämättä osuva vertauskuva ikääntyvälle yhteiskunnalle, jonka talous ei kasva. Mutta tarvitseeko kuvan olla kielteinen?

Uuden tavoittelun sijaan ulkomuseo pyrkii säilyttämään olemassa olevaa hyvää. Tulevaisuudessa Suomessa on entistä vähemmän touhuavia, nuoria innovaattoreita. Hoivaa tarvitsevien vanhusten osuus kasvaa. Omaisuuden kerryttämisen sijaan syödään vanhoja säästöjä pois.

Ehkäpä selviämme vähemmälläkin?

Supistuvan työn ja tuotannon sijaan voisi verottaa pääomia.

Japania on ties kuinka kauan pidetty

vaarallisena esimerkkinä ikääntyvästä, pysähtyneestä yhteiskunnasta. Kuinkas kävikään? Maan lähihistorian vakavin ongelma lie Fukushiman ydinturma, ei museoituminen.

Ulkomuseovertaukselle on aivan fyysinenkin vastine todellisuudessa. Nuori sukupolvi perii mittavan määrän tyhjää, vanhenevaa rakennuskantaa muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla, varsinkin maaseudulla.

Myönteisessä hengessä ulkomuseoituva

yhteiskunta osaisi hyödyntää rakennusperintönsä ja kääntää sen edukseen.

Kansan pakkautuminen Uudellemaalle ja muutamaan muuhun kasvukeskukseen merkitsee miljardien eurojen uurastusta

uusien asuntojen vuoksi samalla, kun vanhojakin olisi tarjolla. Jos kansantalous kaipaa tehostamista, miksei tehoja

otettaisi asumisesta?

Ulkomuseot eivät suinkaan lahoa pystyyn, ellei niiden anneta lahota.

Kunnat, säätiöt, kotiseutuyhdistykset ja muut museoiden omistajat hoitavat vanhoja rakennuksiaan keskimäärin paljon huolellisemmin kuin perusjamppa mökkiään. Ulkomuseo uusiutuu vähitellen ja huomaamattomasti, hirsi sinne, pärekatto tänne.

Ulkomuseo voi seurata myös aikaansa menettämättä perustehtäväänsä. Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan moni kelpuuttaisi Seurasaareen uudempaa rakennusperintöä, kuten rintamamiestaloja. Museotoimintakin voi uudistua: erilaiset työnäytökset, konsertit ja muut tapahtumat toisivat elämää paikallaan nököttäviin rakennuksiin ja pihapiireihin.

Kaiken kukkuraksi Seurasaari tunnetaan kesyistä oravista ja linnuistaan.

Ihmiset ja eläimet tepastelevat sulassa sovussa vehreällä saarella... ulkomuseossahan on ihanneyhteiskunnan eväät.

Viime vuosina alati toistettu viesti Suomen tilasta ja mahdollisuuksista on hämmästyttävän yksioikoinen. Talouskasvun tavoittelua ja julkisen talouden leikkauksia tuputetaan välttämättömyyksinä, ikään kuin politiikassa ei olisi vaihtoehtoja. Tässäpä oiva sellainen - tehdään Suomesta ulkomuseo!

Avaa artikkelin PDF