Kalastajat tuntevatilmastonmuutoksen
Kuva: Viestilehtien arkistoIlmastonmuutos on vienyt Puruveden kalastusjäistä kolmanneksen, arvioi Puruvedellä osa-aikaisesti kalastava Tero Mustonen.
Mustonen edustaa Puruveden muikunkalastajia nimisuoja-asiassa.
Ennen jäälle päästiin säännöllisesti viimeistään joulukuussa, Mustonen kertoo.
Nykyisin nuotanvedon jäältä voi aloittaa usein vasta uudenvuoden jälkeen.
”Nyt kevät on alkanut brakaamaan myös. Kevät pysyi pitkään paikallaan ja jäät olivat turvallisia liikkua vielä huhtikuun 23. päivän paikkeilla. Kaksi–kolme viime kevättä kausi on loppunut huhtikuun alussa ja jopa maaliskuun lopussa”, Mustonen sanoo.
Tiedot löytyvät kalastajien kirjanpidosta.
”Talvi 1986–1987 oli viimeinen normaali talvi. Sen jälkeen outoja talvia oli silloin tällöin. 2000-luvulla muutos on ollut pysyvä”, Mustonen sanoo.
Kovin kirjattu jäätalvi oli 1968–1969.
”Silloin jäälle päästiin 9. marraskuuta ja jäätä oli toukokuun alkuun asti.”
Huonoin tähän saakka on ollut kevättalvi 2007. Kausi oli yli puolet huippuvuotta lyhyempi.
Eivätkä vaikutukset rajoitu jäätymispäivien vaihteluihin.
”On kohdattu aivan uusia olosuhteita. On avovettä, vaikka on kova pakkanen. Keväällä 2014 lokit saapuivat maaliskuun alussa, kun ne yleensä tulevat maaliskuun puolenvälin paikkeilla.”
Sää voi vaihtua vuorokauden aikana monta kertaa.
”Vielä 1990-luvulla kahden kolmen viikon jaksoja piti samanlaista keliä. Nyt vuorokauden aikana sää voi lauhtua -20 asteesta plus viiteen.”
Ja sitten on vielä tuuli.
”Tuulee halki yön putkeen päiviä. Ennen tuuli yleensä tyyntyi illaksi. 20 asteen pakkasella voi olla todella kova tuuli.”
Ensi talvea on vaikea ennakoida.
”Vesipatsas on nyt lämmin. Muikut eivät ole parveutuneet ja saaliit ovat tällä hetkellä pienet. Odotetaan, että vesi alkaa jäähtyä.
Puruvesi on osa Saimaata Savonlinnan ja Kiteen alueella. Rajan takana lähellä on Laatokka. Mustosen mukaan Laatokka vaikuttaa paljon siihen, miten Puruvesi jäätyy.
”Talvi 2014 oli aivan käsittämätön. Loppiaisen jälkeen alkoi ruoho vihertämään.”
Koska kalastuspäiviä on vähemmän, ovat myös kalastajien tulot vähentyneet.
”Käytännössä kolmannes tulovirroista on kadonnut. Vuodet eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Joinain keväinä muikun hinta on noussut kevättä kohden ja välillä on hyviä vuosia”, Mustonen sanoo.
Esimerkiksi talvi 2002–2003 oli pitkä ja jää vankka.
Sellaiset vuodet ovat vaikeita, joina joulumarkkinat jäävät kokonaan väliin.
Mustonen toivoo, että päättäjät hankkisivat tietoja niiltä, jotka liikkuvat luonnossa päivittäin.
”Kalastajat käyvät jäällä joka päivä. Ja ennen kauden alkua käydään joka päivä katsomassa, joko jäälle voisi mennä. Kellään muulla kuin meillä ei ole yhtä tarkkaa tietoa järven tilasta kuin meillä.”
Mustosen Puruvedestä kalastamalla muikulla on EU:n myöntämä nimisuoja.
Se on yksi työkalu taistelussa Puruveden kalastuselinkeinon puolesta.
”Tärkein mitä sanon on, että me ei olla uhreja. Teemme kaikkemme, jotta kalastus säilyy ja ammatti on elinvoimainen. Turha jäädä ruikuttamaan, päinvastoin tehdään kahta kovemmin. Aallonpohjasta päästään eteenpäin kun itse toimitaan.”
Viimeisin toimi on yhteistyösopimus Latvialaisten kalastajien kanssa.
”Heillä on nimisuojattu nahkiainen. Haetaan esimerkiksi yhdessä heidän kanssa rahoitusta.”
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
