Paavo Väyrynen haluaisi eroon Schengen-järjestelmästä

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kansanliikkeen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen kertoo, että palauttaisi EU:n sisäisen rajavalvonnan. Hän luonnehtii Schengen-järjestelmää toimimattomaksi EU:n liittovaltiota ajavien federalistien idealismiksi ja virheeksi.

Neljättä kertaa presidentinvaaleissa ehdolla oleva euro- ja EU-kriittinen Väyrynen myös haluaisi neuvotella turvapaikanhakujärjestelmää koskevat kansainväliset sopimukset uudelleen.

Hän sijoittaisi turvapaikanhakijat pakolaisleireihin EU:n ulkopuolelle ja päästäisi Eurooppaan vain ne, joille on jo myönnetty turvapaikka.

"Heidät voitaisiin sijoittaa pakolaisleireihin, joissa heistä pidettäisiin hyvää huolta, ja turvapaikkapäätökset tehtäisiin leireissä. Se olisi inhimillinen ja oikea tie. Nyt salakuljettajat pääsevät hyötymään tästä. Ne, jotka saisivat turvapaikan, voisivat tulla. Olen hallitun maahanmuuttopolitiikan kannalla. Totta kai turvapaikkoja on myönnettävä niille, jotka ovat siihen oikeutettuja", Väyrynen sanoo.

Presidentin valta ei ulotu sen enempää EU:n rajavalvontaan kuin turvapaikkapolitiikkaankaan. STT kysyi kuitenkin myös näistä asioista, sillä presidentti nähdään myös arvojohtajana.

Väyrysen mukaan Suomen pitäisi osallistua pakolaisleirien kustannuksiin. Hän myös lisäisi kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun määrää.

"Se on yksi onneton asia, että Suomessa on leikattu kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun rahoja. Meidän nykyinen tasomme on aivan liian alhaisella tasolla, ja se tulisi palauttaa entiselle tasolleen."

Väyrynen kertoo suhtautuvansa rasismiin jyrkän kielteisesti.

"Mutta samaan aikaan sanon, että meille on kehittynyt erikoinen ilmapiiri. Jos joku asiallisesti tuo esiin ongelmia, joita maahanmuutto aiheuttaa, niin heti leimataan rasistiksi. Sehän on jopa vaarallista, sillä keskustelun tukahduttaminen voi synnyttää patoumia, jotka voivat purkautua vaarallisella tavalla."

Kun Väyrynen juhlisti keväällä pääsyään Helsingin valtuustoon Terve Helsinki -ryhmän vaalivalvojaisissa, paikalla oli maahanmuuttoa vastustavan Suomi Ensin -liikkeen aktiiveja, jotka kiittelivät Väyrystä avusta ja taputtivat hänelle liikkeen johtohahmon Marco De Witin videolla.

"Minulla ei ole yhteyksiä heihin. Kuntavaalien Terve Helsinki -kansalaisliikkeessämme oli pari kolme henkilöä, jotka olivat olleet mukana Suomi Ensin -liikkeen toiminnassa. Yksittäiset Suomi Ensin -liikkeen jäsenet kysyivät minulta myöhemmin, voivatko kerätä minulle presidenttikisassa kannattajakortteja, ja sanoin, että kaikki kortit ovat tervetulleita."

Väyrynen nojaa vaaleissa vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hänen linjansa poikkeaa ehdokasenemmistön ajatuksista. Sen keskeinen teema on "puolueettomuus" – termi, jota muut vierastavat.

Hän esimerkiksi puhuu istuvasta presidentistä Sauli Niinistöstä Suomen itsenäisyyden vaarantajana ja syyttää tätä Suomen hivuttamisesta Natoon Euroopan unionin kautta.

"On ihan sivuraide puhua Natosta tai Nato-kansanäänestyksestä. Sitä tietä ei olla etenemässä, vaan se tapahtuu Euroopan unionin kautta. Niinistö on lähtenyt johtamaan sellaista politiikkaa, jolla EU muutettaisiin sotilasliitoksi ja EU:sta tulisi Naton eurooppalainen pilari."

Se, että Niinistö nimenomaisesti kiistää kannattavansa EU-armeijaa, ei Väyrysen mielestä ole totta. Väyrynen väittää sitä vaalitempuksi.

"Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto olivat presidenttejä, jotka lähtivät siitä, että Suomen tulee olla itsenäinen omassa turvallisuuspolitiikassaan", Väyrynen sanoo.

Väyrynen kuitenkin kiistää haikailevansa takaisin suomettumisen aikoihin.

"Suomi ei ole tietenkään puolueeton perinteisessä laajassa merkityksessä, vaan kyse on sotilaallisesta ytimestä. Ne jotka pyrkivät minua syyttämään suomettumisesta ja puolueettomuus-sanan käytöstä, ovat niitä, jotka haluaisivat, että kaikessa rauhassa voitaisiin jatkaa liittoutumisen ajamista."