Pariisissa väännetään ilmastorahoituksesta

Köyhimmät kehitysmaat tarvitsevat eniten tukea ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sään ääri-ilmiöihin. Kuva on kuivuudesta kärsivästä Somaliasta. Kuva: Kaijaleena Runsten

Kansainväliset ilmastoneuvottelut lähtevät siitä, että teollisuusmailla on velvollisuus rahoittaa kehitysmaiden ponnisteluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Viime vuonna teollisuusmaat kanavoivat julkista rahaa kehitysmaille noin 56 miljardia euroa. Pieni osa siitä oli lainaa. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kassaan kertyy yli 90 miljardia euroa.

Ulkoministeriön erikoistutkija Folke Sundman ennakoi aamun ilmastoinfossa Helsingissä, että Pariisissa väännetään siitä, mitkä kaikki rahavirrat lasketaan viralliseen ilmastorahoitukseen.

Kehitysmaiden mielestä lainoja ei pitäisi automaattisesti laskea.

Lisäksi teollisuusmailta haluttaisiin lakiteknisesti vaikea sitoumus välitavoitteisiin, joiden mukaan ilmastotuen pitäisi vuonna 2018 yltää 77 miljardiin euroon.

Kimurantti asia on, mitkä maat luetaan jatkossakin kehitysmaiksi. Jako teollisuus- ja kehitysmaihin perustuu pitkälti vuonna 1992 vallinneeseen tilanteeseen.

Valtaosa ilmastonmuutoksen hillintään käytettävästä rahasta kulkee ilmastosopimuksen ulkopuolisia kanavia pitkin.

Viime vuonna ilmastohankkeisiin käytettiin maailmassa noin 300 miljardia euroa. Iso osa siitä oli yksityistä rahaa.

Finanssineuvos Outi Honkatukia valtiovarainministeriöstä katsoo, että toimenpiteiden tehokkuuden ja rahoituksen riittävyyden kannalta on järkevintä, että yhä suurempi osa vihreän energian hankkeista rahoitetaan markkinalähtöisesti.

Ilmastorahoituksen ja vihreän teknologian investointien määrä pitäisi moninkertaistaa nykyisestä, jos maapallon lämpeneminen haluttaisiin pitää alle kahdessa asteessa.

Lähtökohdat Pariisin neuvotteluille ovat siinä mielessä hyvät, että sitoumuksia on tehnyt jo 155 maata. Niiden päästöt kattavat yli 90 prosenttia maailman päästöistä.

Lisäksi isoja saastuttajia, kuten Kiina, on mukana muussakin kuin avustuksia ottavan kehitysmaan ominaisuudessa.