PTT:N TALOUSTUTKA Mikä ilmaston-muutoksen torjunta?
Pitäisikö kaikki taloudellinen toiminta arvioida ilmastokriteereillä? Näyttäisivätkö tulokset siltä, että ilmastonmuutoksen torjunta on saanut muiden tavoitteiden joukossa painoarvon nolla tai sitä suuremman luvun? Ykköstä tuskin saadaan mistään taloudelliseksi toiminnaksi arvioitavasta aloitteesta tai liiketoiminnasta. Toiminnan ainoana tarkoituksena ei ole ilmastonmuutoksen torjunta edes EU:n energia- ja ilmastonmuutosstrategiassa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on kirjattu osaksi energia- ja ilmastostrategiaa, mutta ehdoilla, joiden kanssa siitä tulee tavoite muiden joukossa. Ensinnäkin energia- ja ilmastopolitiikan tulee tukea kestävää kasvua. Toisaalta päästöjen vähentämistä ei haluta tehdä rajoittamalla liikkuvuutta, joka on koko Euroopan unionin perusta. Liikkuvuus tarkoittaa niin ihmisten liikkumista kuin tavaroiden ja palvelujen liikkumista. Molempien edistäminen lisää energiankulutusta sekä päästöjä.
Ilmastonmuutoksen torjunta ei siis ole urheilua, jossa tavoitteet ovat selvät ja jossa niihin pyritään määrätietoisesti. Vaihtoehtona voitaisiin siis ajatella, että lisätään ilmastonmuutoksen torjunta osaksi kaikkea muuta toimintaa ja pyritään lisäämään sen painoarvoa niissä.
Tästä löytyy useita esimerkkejä. Kehityspolitiikassa
ilmastonmuutoksen torjunta on jo usein osa toiminnan arviointia. Alue on kuitenkin yksi haastavimmista. Kuinka voidaan vaatia kehittyviä maita asettamaan suurta painoa ilmastonmuutoksen torjunnalle, kun köyhyys on koko ajan läsnä ja mahdollisuudet elinolojen parantamiseen täytyy asettaa etusijalle?
Teollisuuspolitiikan tukemisessa ilmastonmuutoksen torjunta ei toimi ilman uhkia ja rangaistuksia. Esimerkiksi kaivostoiminnan kehittäminen hiilineutraaliksi vaatii vahvoja kannustimia ja toimivia markkinoita. Pelkillä suosituksilla tai brändiin vetoamisella ei päästä pitkälle markkinoilla, joilla tuotetaan homogeenisia metalleja suurilla kustannuksilla. Nettovaikutus voi kuitenkin olla päästöjen kannalta niitä vähentävä, jos kaivostoiminnan avulla korvataan muualla maailmassa tuotettua, vielä hiili-intensiivisempää tuotantoa.
Aluekehitys on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta ensi näkemältä ristiriidassa. Miten voidaan vähentää kasvihuonekaasuja, jos samaan aikaan suositaan hajautettua yhdyskuntarakennetta, sallitaan liikkuvuuden lisääminen yksityisautoilun kautta ja tuetaan teollisuudenaloja, jotka usein nojautuvat energiaintensiivisyyteen?
Bioenergian kehittämisestä löytyy tällaisia synergioita aluetalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan välille. Paikalliset, kotimaiset energialähteet tarjoavat työtä maakuntiin, nojaavat päästöttömään biomassaan ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, siirtämistä rekkojen avulla alueelta toiselle. Vielä kun saataisiin se tehokas biojalostamo joka maakuntaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
