Turkiskiistassa sana vastaan sana
Eduskunnassa kuultiin torstaina väitteitä turkistarhauksen puolesta ja sitä vastaan. Eläinsuojelijat paheksuivat turkisalan ponnisteluja Kiinan-viennin lisäämiseksi. Turkistuottajien mukaan eläimet voivat hyvin.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta turkistarhauksen kieltämiseksi. Alustamassa Kati Pulli. Kuva: Kari Salonen”Eläimet voivat hyvin, ympäristö voi hyvin, ihmiset, turkiskunnat, pienet pohjalaiset kylät voivat hyvin ja koko yhteiskunta hyötyy. Me turkistuottajat haluamme, että kansalaisaloite hylätään. Haluamme myös omamme takaisin – työrauhan.”
Näin sanoi turkistuottajien puheenjohtaja Kenneth Ingman torstaina eduskunnassa, kun maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen turkistarhauksen lopettamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Eduskunta päättää aloitteesta vielä kesäkuussa.
Ilmassa oli täysin vastakkaisia näkemyksiä etenkin eläinten terveydestä. Tarhauksen vastustajat esittelivät tarhoilta otettuja kuvia, joita Ingman kutsui ”hirvittäviksi”. ”Olen syntynyt alalle, enkä ole koskaan nähnyt tuollaista.”
”Lehmä saa käyttää aikaansa lajityypilliseen märehtimiseen ja maitoa tuotetaan Suomen elintarvikeomavaraisuuden vuoksi. Mutta turkistarhauksella ei ole muuta yhteiskunnallista arvoa kuin raha. Turkiksia tuotetaan muodin vuoksi”, kansalaisaloitetta ajanut eläinlääkäri Kati Pulli vertasi.
Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara paheksui sitä, että suomalaiset ovat ponnistelleet lisätäkseen turkisten kysyntää kiinalaisessa muotimaailmassa.”Jos tuotanto näyttäytyy epäeettisenä täällä, sen suosio laskee myös Kiinassa.”
”On aika hassua uskoa, että Kiina lopettaisi yhden toimialan vain siksi, että Suomi lopettaa”, vastasi turkiskauppias Saga Fursin toimitusjohtaja Pertti Fallenius . ”Viemme huippuosaamista kasvaville markkinoille. Kiva esimerkki on Lontoo, jossa turkisten kysyntä kasvaa, vaikka turkistarhaus on maassa kielletty.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
