Suomi on pakkasilla totaalisen riippuvainen tuontisähköstä
Tuulivoiman heittelevä tuotanto pumppaa koko järjestelmää ylös ja alas, nyt talvellakin.Oma apu, paras apu.
Huoltovarmuus, energiaomavaraisuus ja tuontiriippuvuus panivat Suomen sähköjärjestelmän kunnon testiin paukkupakkasilla viikko sitten eteläistä Suomea myöten.
"Seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun", lainasi osuvasti Energiateollisuuden entinen tiedotuspäällikkö Pekka Tiusanen Facebook-sivunsa päivityksessä Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluun kaiverrettua Augustin Ehrensvärdin viisautta.
Tiusanen seuraa eläkkeelläkin tiiviisti tilannekuvaa Pohjolan sähkömarkkinoilla.
Tammikuisen perjantain sähkönkulutuksen osalta Suomenlinnan suunnittelijan ja rakennustöiden johtajan sotamarsalkka Ehrensvärdin tunnuslause ei ollut kovin ajankohtainen todellisen tilanteen kannalta.
Suomi on talven pakkasilla totaalisen riippuvainen tuontisähköstä ja tuontiyhteyksien pelaamisesta. Huipussaan sähkönkulutusteho oli 14 200 megawattia ja omaa tuotantoa siitä noin 9 500 megawattia.
Onneksi naapureilla oli sähköä, mitä myydä – kovaan hintaan. Sähkön hinta pomppasi kerralla yli nelinkertaiseksi, runsaaseen 120 euroon megawattitunnilta.
Tuulivoimakapasiteetista seisoi lähes tyynenä talvipäivänä yli 90 prosenttia. Tuulivoiman heittelevä tuotanto pumppaa koko järjestelmää ylös ja alas, nyt talvellakin.
Aurinkovoimaa Fingridin ylläpitämässä Suomen sähköjärjestelmässä oli tasan nolla.
Sähköä virtasi rajajohdoissa Suomeen Ruotsista Virosta ja Venäjältä. Onneksi, muuten meillä olisi kylmää ja pimeää.
Näitä uusiutuvia sähköntuotantomuotoja varmempia energiajuhtia olivat säästä vähemmän riippuvat ydinvoima, vesivoima sekä kaukolämmön ja teollisuuden yhteistuotannot. Ne tuottavat kovalla hyötysuhteella sekä lämpöä että sähköä.
Olisi väärin sanoa, ettei Suomessa jo olisi tehty merkittävästi puhtaamman energiatuotannon eteen. Yhteistuotanto on suomalaista know-howta, poltossa käytettävät leijupetikattilat, jätteiden poltto- ja kierrätys pitkälle kehitettyä teknologiaa ja vientituotteita.
Varaavat takat ja kuivat polttopuut ovat nekin pientaloissa asuvien viisasta varautumista talveen. Lämpöpumput lämmittävät.
Sää, jos mikä muuttuu. Se seuraa päiviä ja vuodenaikoja.
Kohta tuulee jälleen ja myllytkin tuottavat edullista sähköä.
Tuontisähköä tarvitaan vähemmän.
Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

