Suomen elinvoimatuet vaarassa – pelkona on, että valta vähenevien EU-varojen käytöstä siirtyy hallituksille ja maaseutu unohtuu

Miten EU:n pohjoisten alueiden erityistukien käy jatkossa? Suomalaiset europarlamentaarikot kertovat, millainen kuva heillä on tilanteesta.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki on ollut käytössä Suomen EU-jäsenyyssopimuksesta alkaen eli vuodesta 1995 lähtien. Nyt sitä ei ole enää mukana komission uudessa ehdotuksessa.

”Meidän pitäisi kansakuntana kaikin voimin ajaa sitä, että meille liittymissopimuksessa sovittu raha tulee jatkossakin”, Eero Heinäluoma (sd.) painottaa.

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuella on paljon käyttömahdollisuuksia muun muassa yritystoiminnan, liikenneyhteyksien ja elinvoiman kehittämisessä.

EU:n maaseudun kehittämisrahoilla on tehty ympäristö- ja kunnostushankkeita ja rakennettu esimerkiksi laajakaistaa.

MT:n Strasbourgissa haastattelemat mepit eivät osaa suoriltaan sanoa, voitaisiinko tuella rahoittaa ennallistamishankkeita, kuten itärajan soiden vettämistä panssarivaunujen vyöryn estämiseksi.

Heinäluoman mukaan EU:n itärajan tuen taloudellinen merkitys on Suomelle vielä suurempi kuin pohjoisen harvaan asuttujen alueiden 650 miljoonan euron tuen.

Itärajan jäsenmaat vartioivat EU:n rajaa kaikkien jäsenmaiden puolesta, mikä maksaa paljon. Heinäluoman mielestä sen ei pidä olla ilmaispalvelua muille.

Elsi Katainen (kesk.) on yksi Euroopan parlamentin pääneuvottelijoista EU:n tulevissa rahoitusperusteissa (NRP).

Kokonaisuuden alla on 14 nykyistä suurta rahoitusohjelmaa. Aluekehitysrahojen ja maataloustukien ohella mukana on muun muassa kalastusta ja maahanmuuttoa.

Tukia ei enää korvamerkitä suoraan esimerkiksi maatalouteen. Jatkossa hallitukset saavat päättää, miten rahoja jaetaan muun muassa maaseudun kehittämiseen.

Katainen pelkää, että rahaa menee yhä vähemmän alueiden ja maaseudun tukemiseen.

”Eduskunnan keskusteluissa kaikki varmasti tulevat puolustamaan ruoantuotantoa, mutta eivät sitten niitä alueita. Se on kyllä omaan nilkkaan ampumista. Menetämme isot mahdollisuudet biokiertotaloudessa.”

”Se on ihan oikeasti hallitusten käsissä. Tämä on iso muutos, eikä sitä edes tiedosteta”, Katainen painottaa.

Vaikuttaa siltä, että EU leikkaa maaseudun kehittämisrahoja tuntuvasti.

Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan leikkurin alla on kaikki elinvoimaisuuden kehittämiseen liittyvä tuki koulutuksesta tutkimukseen ja sosiaalisin tukiin.

”Suomi on todella passiivinen muun muassa itärajan kysymyksessä. Pari vuotta sitten pääministeri kertoi lehdessä, että nyt tulee miljardeja. Toistaiseksi EU:sta on luvattu vain jotain rahoitusta rajaturvallisuuteen. Käytännössä on saatu vasta piikkilankaa ja betonipossuja rajalle.”

Heinäluoma painottaa, että päällimmäinen ongelma ei ole kyky valvoa rajaa. Sen itärajan jäsenmaat hoitavat jo kohtuullisen hyvin.

”Todellinen kysymys on elinvoima. Että onko näillä alueilla riittävästi talouden toimeliaisuutta ja säilyvätkö ne mielenkiintoisina myös ulkomaisille yrityksille ja ihmisille”, Heinäluoma pohtii.

Vaarana on, että etenkin itärajan seutu rapautuu, eikä matkailua saada vetämään.

Heinäluoma pitää vaarallisena tavoitetta, että jäsenmaat saisivat vapaasti käyttää EU-rahoja mihin lystäävät.

”Komission rahaesityksen suuri ajatus on, että jos jäsenmaat hyväksyvät muutokset komission esittämiin painopisteisiin, kuten turvallisuus- ja kilpailukykyrahastoon, jäsenmaille jaettavat varat ovat kansallisesti melko vapaassa käytössä.”

Diili edellyttää hyväksynnän sille, että rahastoista siirrellään varoja ja osa lakkautetaan.

”Sen jälkeen jäsenmaat saavat jakaa rahaa vähän miten pääministeri näkee hyväksi”, Heinäluoma toteaa.