Ranska ja Suomi hieroivat cap-sopua raviradalla
PARIISI (MT)
Ranska ja Suomi ajattelevat EU:n maatalousuudistuksesta pitkälti samalla tavalla.
”Suomella ja Ranskalla on maataloudessa paljon samoja tavoitteita, esimerkiksi maitosektorilla ja viherryttämisessä”, Ranskan maatalousministeri Stéphane Le Foll vakuutti sunnuntaina Pariisissa.
Samaa mieltä on Le Follin suomalaiskollega Jari Koskinen (kok.) ”Enemmän on yhteistä kuin eroja.”
Ministerit tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa sunnuntaina Vincennesin raviradalla Pariisissa.
Molemmat ministerit kiittelivät Euroopan parlamentin viimeviikkoisia äänestystuloksia.
”Olemme erittäin tyytyväisiä maatalousvaliokunnan näkemyksiin”, itsekin aiemmin meppinä toiminut Le Foll sanoo.
Seuraava etappi EU:n maatalousneuvotteluissa on parin viikon päästä pidettävässä rahoitushuippukokouksessa.
EU-rahoista päätettäessä Ranska on perinteisesti pitänyt huolta maatalousbudjetin tasosta.
”Isoja leikkauksia maatalousbudjettiin emme voi hyväksyä”, ministeri painottaa. Ranskalle erityisen tärkeitä ovat maatalouden suorat tuet, joissa se on ylivoimaisesti suurin saaja. Suomelle suhteellisesti merkittävämpiä taas ovat maaseudun kehittämistuet.
”Siinä on pieni painotusero, mutta Ranska ymmärtää maaseudun kehittämistukien tärkeyden Suomelle”, Koskinen vakuuttaa.
Maatalouspolitiikan lisäksi ministerien asialistalla oli metsäalan yhteistyön tiivistäminen.
”Ranskalla on kiinnostusta suomalaista metsäosaamista kohtaan ja suomalaisilla metsäyhtiöillä on täällä hyvä maine”, Koskinen kertoo.
Ranskalaisen virkamiesvaltuuskunnan on määrä vierailla asian tiimoilta Suomessa lähiaikoina.
Koskinen toisti myös näkemyksensä, jonka mukaan Suomen tiukka linja eurokriisissä ei ole vaikuttanut mitenkään Suomen asemaan maatalousneuvotteluissa.
”Olen tavannut hiljattain myös Portugalin ja Saksan ministerit, eikä eurokriisi ole kertaakaan tullut millään tavalla vastaan.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
