Fukushima hukkumassa radioaktiiviseen veteen
Fukushiman voimala-alue on hukkumassa veteen, joka on liian saastunutta mereen pumpattavaksi.
Saastunutta vettä yritetään varastoida säiliöihin. Alueella on yli tuhat säiliötä, joista suurimmat ovat noin 11 metrin korkuisia.
Saksalaisessa Der Spiegel -lehdessä esitetyn arvion mukaan säiliöitä tarvitaan yli kaksi tuhatta vuoteen 2015 mennessä.
Varastoitavan veden määrä lisääntyy, vaikka jäähdytyksen tarve vähenee samaa tahtia reaktoreiden jälkilämmön tuotannon kanssa.
Havaittujen vuotojen syyksi on arveltu radioaktiivisen jäähdytysveden sekoittumista pohjaveteen sekä varastosäiliöiden puhkiruostumista.
Välittömästi suuronnettomuuden jälkeen reaktoreita jäähdytettiin merivedellä, joka valui tuhoutuneista voimaloista suoraan takaisin mereen. Nyt alueella toimii jäähdytysveden kierrätysjärjestelmä, mistä huolimatta mereen valuu edelleen saastunutta vettä.
Alueen kunnostuksesta vastaava voimalayhtiö Tepco on lopulta taipunut myöntämään vuodon.
Pari viikkoa sitten otetuissa näytteissä säteilyä oli 400 000 becquereliä litrassa, kun aiempina päivinä arvo oli vain 60–90 becquereliä.
Näytteet otettiin läheltä reaktorin jäähdytysveden säiliötä.
Ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen Säteilyturvakeskuksesta kertoo, että jäähdytysvedestä suodatetaan kierron yhteydessä pois radioaktiivisia aineita. Tämän myötä vettä päätyy koko ajan varastosäiliöihin.
Alueelta karkaavan saastuneen veden arvellaan olevan osin pohjaveteen sekoittunutta jäähdytysvettä. Vedet sekoittuvat ainakin reaktorirakennusten pohjakerroksessa: ylhäältä valuva jäähdytysvesi yhdistyy ulkoa virranneeseen pohjaveteen.
Pohjaveden virtaus on viime aikoina lisääntynyt. Valtonen arvioi syyksi sateita.
Virtaus voi myös kiihdyttää itse itseään laajentaessaan virtauskanavia ja rikkoessaan lisää räjähdyksissä vaurioituneita rakennuksia.
Lisäksi vuotoja syntyy säiliöiden rikkoutuessa. Vanhimpiin säiliöihin on varastoitu merivettä, jonka suola on Valtosen mukaan saattanut ruostuttaa säiliöiden metalliseiniä.
Vuoto näkyisi nopeasti radioaktiivisuuden nousuna, koska säiliöiden pohjalle on saostunut erittäin voimakkaasti radioaktiivista ainetta.
Voimakas säteily hankaloittaa samalla alueella työskentelyä. Vesivarastoja päästään purkamaan, kun radioaktiiviset aineet on suodatettu pois vedestä tai kun aineet ovat hajonneet ajan myötä.
Tilanne helpottuu, kun reaktoriytimien jäähdytystarve vähenee.
Fukushiman reaktorit ehdittiin pysäyttää ennen niiden sulamista. Reaktorit pysäytettiin sauvoilla, jotka imevät itseensä reaktiota ylläpitävää neutronivirtaa.
Vaikka sulaminen tuhosi ydinten rakennetta, niiden materiaali estää yhä ketjureaktion uudelleenkäynnistymistä. Myös reaktorisydämiin pumpattava boorivesi estää ketjureaktion käynnistymisen.
Valtosen mukaan riski reaktorisydänten muuttumisesta uudelleen kriittisiksi on vähäinen, vaikka polttoaine on edelleen reaktorissa, jonka rakenne on hajonnut ja vaikka sulaneita ytimiä ympäröi reaktiolle välttämätön vesi.
Myös ympäristöjärjestöt ovat arvioineet, että polttoaineen muuttuminen uudelleen kriittiseksi on epätodennäköistä.
Ketjureaktion sammumisesta huolimatta reaktorisydämissä syntyy yhä lämpöä radioaktiivisten aineiden hajoamisen takia. Lämpöä syntyy käytetyn polttoaineen varastoaltaissakin.
Sulaneissa ytimissä syntyvä jälkilämpö oli Valtosen mukaan noin 0,2 prosenttia toimivan reaktorin lämmöntuotannosta.
Jälkilämmön tuotanto heikkenee tasaisesti, kun radioaktiiviset aineet vähenevät. Tällä hetkellä jälkilämmön tuotto on 1–2 prosenttia verrattuna tuottoon heti reaktorin sammuttamisen jälkeen.
Jäähdytysveden tämänhetkinen virtausnopeus on muutamia kuutiometrejä tunnissa, Valtonen arvioi.
HEIKKI JAAKKOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
