Suomalaisten kuva kehitysmaista ei vastaa todellisuutta
Kaksi kolmesta ulkoministeriön tilaamaan kyselytutkimukseen vastanneesta luulee, että maailmassa on nyt enemmän äärimmäisen köyhiä kuin vuonna 1990.
Todellisuudessa äärimmäinen köyhyys on vähentynyt selvästi. Kun vuonna 1990 1,9 miljardia ihmistä eli alle dollarilla päivässä, tuoreen YK-raportin mukaan 1,4 miljardia ihmistä tulee toimeen inflaation suhteen tarkistetulla 1,25 dollarilla. Suhteellisesti laskien äärimmäisen köyhien määrä on lähes puolittunut 20 vuodessa.
Suomalaisilla on myös synkkä kuva kehitysmaiden koululaitoksesta: kolme neljästä uskoo, että alle puolet kehitysmaiden lapsista pääsee kouluun.
Vuonna 2010 kuitenkin yli 90 prosenttia lapsista aloitti koulunkäynnin. Tytöt aloittavat koulun 97-prosenttisesti verrattuna poikiin, mutta tyttöjen keskeyttämisaste on useissa kehitysmaissa yhä poikia korkeampi.
Myöskään tuntuma siitä, kuinka suuri summa Suomen budjettivaroista menee kehitysapuun, on harvalla kohdallaan. Vain joka kymmenes osui suunnilleen oikeaan eli hivenen yli miljardiin euroon vuodessa.
Suomalaisten mielipiteet kehitysavusta ovat UM:n mukaan hieman myönteisemmät kuin vuosi sitten.
Vaikka talouden taantuma jatkuu, kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on noussut kolme prosenttiyksikköä 31:een ja sitä yhdentekevänä tai hyvin vähän merkittävänä pitävien määrä on pudonnut samaiset kolme yksikköä 17 prosenttiin.
Auttamisen halu on muutaman vuoden takaisen notkahduksen jälkeen palautunut: 23 prosenttia kyselyyn vastanneista lisäisi virallista kehitysapua ja 13 prosenttia vähentäisi.
Kokonaisuutena Taloustutkimuksen tutkimusraportissa arvioidaan, että kehitysyhteistyön kannatus on päivänpolitiikan heilahduksista huolimatta vuodesta toiseen hämmästyttävän korkeaa.
Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista toukokuussa. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti vastaajien kotona, ei puhelimitse tai netin kautta.
Tutkimusta on tehty vuosittain 1990-luvun alusta.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
