Kemi- ja Iijoen kalateistä voi kertyä 1,5 miljardin euron menetys sähköntuotannolle – hallitus käsittelee asiaa päättäessään vesienhoidosta

Pohjolan Voiman Isohaaran voimalaitos Keminmaalla Kemijoen suulla on yksi voimalaitoksista, jonka vesivoiman tuotokseen kalojen vaelluksen mahdollistaminen vaikuttaa. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuva: Timo Filpus

Isohaaran voimalaitos KePohjolan Voima Oy:n omistama Kemijoen Isohaaran voimalaitos Keminmaalla. Sakari Sotisaari veneen edessä ja Kari Rantajärvi siian kutupyynnissä voimalaitoksen alapuolella.mijoessa. Kuva: Kai Tirkkonen

Kemijoen Ossauskoski on yksi voimalaitoksista, jonka ohi tulisi rakentaa kalatie ja lisätä kalatien ja alajuoksun virtaamaa kalojen vaelluksen turvaamiseksi. Kemijoki Oy:n maksettavaksi tulevat kertainvestoinnit alajuoksulle olisivat 376 miljoonaa euroa. Kuva: Hannu Vallas

Kari Rantajärvi ja Sakari Sotisaari olivat torstaina siian kutupyynnissä Isohaaran voimalaitoksen alapuolella. Kuva: Kai Tirkkonen

Ely-keskusten esitys vesienhoitosuunnitelmista aiheuttaisi vesivoiman tuotantoon ja energiataloudelle jopa 1,5 miljardin euron menetyksen pitkällä aikavälillä, Energiateollisuus arvioi.

Suunnitelmat sisältävät muun muassa kalateiden rakentamista ja säännöstelyn muutoksia Kemi- ja Iijoella.

Kalateiden tarvitsema vesimäärä ja jokien kesäajan lisävirtaama vähentävät sähköntuotantoa. Vesivoima on säätövoimaa, jonka tuotantoteho vähenisi 300 megawattia eli viidesosan nykyisestä. Arviot pohjautuvat Compass Lexecon -yhtiön arvioon kalatalousvelvoitteiden vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Muutokset liittyvät vesienhoidon suunnitteluun, josta on tulossa valtioneuvoston päätös loppuvuodesta.

EU:sta lähtöisin olevissa vesienhoitosuunnitelmissa vedet luokitellaan niiden kunnon mukaan erinomaisiin, hyviin, tyydyttäviin, välttäviin ja heikkoihin. Tavoite on, että kaikki vesistöt olisivat hyvässä tilassa 2027.

Vesienhoidon suunnittelussa tulee ottaa EU:n vesipuitedirektiivin mukaan huomioon yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot, esimerkiksi vesivoima, Energiateollisuudesta huomautetaan.

Vesivoimajoet voidaan nimetä voimakkaasti muutetuiksi, jolloin niiden ympäristötavoitteet ovat alhaisemmat kuin tavallisissa joissa. Muutetuissa joissa ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käytölle, kuten vesivoimalle.

Voimalavesistöissä tärkein raja on hyvän ja tyydyttävän välillä. Luokitus määrittelee, tarvitaanko esimerkiksi kalateitä ja veden juoksutuksen muutosta hyvän tilan saavuttamiseksi vai ei.

Ely-keskusten mukaan vesivoimajokien vedet ovat vain tyydyttäviä muun muassa kalojen elinympäristön muutosten vuoksi. Voimayhtiöt katsovat, että vedet ovat jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, ja esitetyistä lisätoimista aiheutuu merkittävää haittaa vesivoimalle.

Molempien tahojen mukaan jokien vesi on erinomaisessa luokassa, mutta voimaloiden vaikutus heikentää kokonaistilaa.

"Vesivoima on parasta säätövoimaa. Kalatiet sekä kesäajan lisävirtaama vähentävät säätövoimaa oleellisesti, vaikka sen tarve lisääntyy koko ajan tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä", johtaja Jari Kostama Energiateollisuudesta sanoo. "Myös sähkön tuontitarve kasvaa, jos säätövoima vähenee."

Kostaman mukaan säätövoiman keskiteho Suomessa on 1 500 megawattia, josta 300 megawattia poistuisi Kemijoen ja Iijoen alajuoksujen muutosten vuoksi. "Tämä olisi lisäksi vasta alkua, muutoksia tehtäisiin myös yläjuoksuilla ja muissa vesistöissä."

"Hallituksen tulisi yhteiskunnan kokonaisedun ja energian varmistamiseksi tehdä muutoksia vesiluokitukseen", Energiateollisuus vaatii.

Lapin ely-keskus teki pari vuotta sitten esityksen Kemijoen kalatalousvelvoitteeksi, jota perusteltiin muun muassa vaelluskalojen elinympäristön palauttamisella. "Nykytila, jossa Kemijoen kalatalousvelvoitteet ovat alimitoitettuja, on lain vastainen", Lapin ely-keskus toteaa esityksessään.

Kalatalousviranomaisten mielestä voimalaitoksille ei synny korvattavaa haittaa, sillä esimerkiksi kalateihin tarvittava vesimäärä on vain kaksi prosenttia viiden Kemijoen alajuoksun voimalaitoksen virtaamasta.

"Kalateihin tarvittavan veden taloudellisen menetyksen arvioidaan olevan vähäinen suhteessa vesivoiman määrään, yritysten liikevaihtoon ja tuotettuun sähköön." Lisäksi yhtiöt ovat jo 1950-luvulta lähtien hyödyntäneet Kemijoen vesivoimaa ilman, että kalatalouden haittoja olisi korvattu täysimittaisesti.

Lapin ely-keskuksen mukaan kalateiden virtaaman tulee olla vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa ja lisäksi kunkin kalatien alaosaan tulee johtaa kalojen nousun varmistamiseksi houkutusvettä, jonka tulee olla vähintään 20 kuutiota sekunnissa.

Kalateitä ja voimalaitoksia tulisi käyttää niin, että Kemijokisuulla olevan PVO:n Isohaaran voimalaitoksen alapuolen lohista vähintään 90 prosenttia nousee padon yläpuolelle ja niistä vähintään kolme neljästä nousee Kemijoki Oy:n Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken kalateiden kautta Valajaskosken yläpuolelle.

Kalatiet tukevat ely-keskuksen mukaan kestävää kalastusta, vaelluskaloja, lisäävät matkailua ja yritystoimintaa ja parantavat työllisyyttä.

Compass Lexeconin mukaan Kemijoki Oy:lle syntyisi esitetyistä velvoitteista yhteensä 588 miljoonan euron kertaluontoiset kustannukset ja noin 11,2 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. 25 vuoden aikana kustannukset olisivat nykyarvoltaan 672 miljoonan euroa.

Vesien suojelu ja luokitus vaikuttavat investointeihin yhä enemmän. Siitä vaikuttavin esimerkki on korkeimman hallinto-oikeuden päätös evätä viime vuonna Finnpulpin biotuotetehtaan lupa Kuopioon kuvassa näkyvän Savon Sellun läheisyyteen.

Vesistöjen luokittelu voi vaikuttaa myös teollisuusinvestointien tekemistä ja vaikeuttaa vanhojen laitosten toimintaa, jos lupaehtoja kiristetään vesiluokituksen perusteella.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan tavoite on, että kaikki vedet olisivat hyvässä tai erinomaisessa tilassa vuonna 2027. Suomessa puolet vesistä on nyt hyvää huonommassa tilassa, ja tällaisten vesien varrelle ei lupia välttämättä myönnetä.

"Lainmuutokset tai KHO:n mahdollinen lainsäädännön tulkinta ovat merkittävä uhka jo olemassa oleville elinkeinoille", Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen sanoi vuodenvaihteessa. (MT 30.12.2020)