Hintataistelu nakertaa leipomoita
Kauppojen paistopisteissä myydään sekä kotimaista että ulkomaista leipää. Leipuriliitossa pelätään, että ulkomailta tuotua pakasteleipää luullaan kotimaisessa leipomossa tehdyksi.Vilma Kurikka laittoi patonkeja uuniin perjantaina Kampin K-Supermarketissa Helsingissä. Market paistaa enimmäkseen kotimaista taikinaa, mutta esimerkiksi patonkeja tuodaan ulkomailta. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoRaaka hintapeli leivillä huolettaa leipomoalalla. Esimerkiksi S-ryhmä myy ruisleipäpaketin jo alle 30 sentillä.
”Ruisleipä niin iso osa suomalaista leipäkulttuuria, että siirtymät ovat valtavia. Ihmiset eivät syö määräänsä enempää. Jos katsotaan vaikka ruisleivän menekkilukuja, halpuutus vaikuttaa kaikkiin muihin ruisleipiin”, Markus Gotthard Perheleipurit Oy:stä toteaa.
Leipomoala on vahva työllistäjä: yli 25 prosenttia elintarvikealan työvoimasta työskentelee leipomoissa ja konditorioissa.
Suuret leipomot joutuvatkin nyt luovimaan polkuhintaisten tuotteiden keskellä.
Kulutuksen ohjautuminen tiettyihin tuotteisiin on laskenut esimerkiksi Vaasan tuotteiden keskimääräistä kuluttajahintaa noin 20 senttiä.
Kokonaismarkkinan arvo on laskenut noin 4,6 prosenttia viime vuodesta.
”Niin kutsuttu halpuuttaminen S-ryhmässä ja sen kerrannaisvaikutukset muissa kaupparyhmissä ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, mitä leipää kuluttajat milloinkin ostavat ja mitä jättävät ostamatta”, Vaasan kaupallinen johtaja Minna Cousins linjaa.
”Hintataso ei ole terve, kun neljän palan tuotetta myydään 29 sentillä.”
Myös tuontileivän määrän kasvu vaikeuttaa kotimaisten leipomoiden tilannetta.
”Tuonti on ilman muuta vaikuttanut siihen, että kotimaisen leivän menekki on vähentynyt. Paistopiste ilmiönä on tullut vahvasti suomalaiseen leipäkulttuuriin”, kertoo Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström.
Tuontileivästä iso osa päätyy paistopisteisiin. Paistopisteessä leipä näyttää tuoreelta: Leipuriliitossa pelätäänkin, etteivät ihmiset erota paistopistettä ja leipomoa toisistaan.
Gotthardin mukaan tuontileivän suosion kasvu ja hintojen polkeminen ovat saman ilmiön eri puolia.
”Kummassakin kärkenä on halvempi yksikköhinta kuluttajille. On mahdotonta vastata niin hurjiin hintoihin.”
Leipuriliiton mukaan halpuuttaminen johtaa ennen pitkää valikoiman kaventumiseen.
Myös Cousins allekirjoittaa väitteen. ”Jos on aggressiivista kilpailua, jotkut segmentit voivat tuhoutua täysin. Kun kuluttajalle tarjotaan huomattavasti edullisempaa, sitähän kuluttaja ostaa.”
Suomalaisten leivän kokonaiskulutus on niin ikään hienoisessa laskussa.
Hellströmin mukaan hävikin vähentäminen kotona, muuttuneet kulutustottumukset ja kiristynyt taloustilanne vähentävät leivän menekkiä.
”Se, mihin uskomme, on, että laadukas ja hyvä suomalainen leipä myy. Paistopisteiden ongelma on kohtalaisen huono laatu: leivät kuivuvat nopeasti. Meillä leivät kestävät kolme–neljä päivää”, Gotthard toteaa.
Suomalaisten pöytiin päätyy nykyään entistä useammin ruista. Fazerilla iloitaan kotimaisen rukiin hyvästä tarjonnasta.
Viljelysopimusten määrä on moninkertaistunut, ja tuleva ruissato voi hyvinkin riittää tyydyttämään kotimaisen kysynnän.
Myös kaura nostaa leipämarkkinoilla päätään.
”Kaura on tässä ajassa erittäin suosittua: Vaasan Kauratyynyt ovat kasvattaneet valtavasti suosiotaan”, Cousins toteaa.
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
