Maatalouspolitiikan rahakysymykset jakoivat itäisiä ja läntisiä jäsenmaita – Viisi maata vastusti yhteisiä näkemyksiä, Suomi kannatti
EU:n maatalousministerit eivät päässeet yhteiseen näkemykseen capista maanantaina.
Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tyytyväinen siitä, mihin suuntaan cap-uudistus on etenemässä.EU:n jäsenmaiden maatalousministereistä koostuva maatalousneuvosto ei maanantaina päässyt yksimielisesti sopuun tulevasta maatalouspolitiikasta (cap) pitkään kestäneen väännön jälkeen.
Maiden välistä eripuraa heräsi rahoituskysymyksistä vuoden 2020 jälkeen.
Viisi jäsenmaata halusi tasata itäisen ja läntisen Euroopan välisiä tukieroja entistä tehokkaammin.
Poikkiteloin jäsenmaiden yhteisten johtopäätösten kanssa asettuivat Liettua, Latvia, Viro, Puola ja Slovakia. Niiden mielestä jäsenmaiden tavoite tukierojen tasaukseen oli kunnianhimoton, ja suoria tukia jäsenmaiden kesken tulisi suunnata oikeudenmukaisemmin.
Koska yksimielisyyttä ei neuvoston päätelmistä syntynyt, tyydyttiin puheenjohtajan johtopäätöksiin.
Maatalouskomissaari Phil Hogan piti sopua hyvänä. Hän painotti, että maataloussektorilla on tärkeää olla yhteinen näkemys tulevan politiikan tavoitteista, jotta cap-lainsäädäntö etenee aikataulussa.
Neuvoston päätelmät on hyväksyttävä yksimielisesti, jotta ne voidaan katsoa kaikkien jäsenmaiden yhteisiksi näkemyksiksi.
Lopullista Bulgarian yhteenvetoa kannatti 23 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien.
Puheenjohtajan päätelmissä mainittiin useita Suomelle tärkeitä asioita.
"Suomen keskeisimmät tavoitteet ovat hyvin mukana päätelmissä. Aktiivinen vaikuttaminen jatkuu", kokouksessa Suomea edustanut maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo.
Bulgarian raportin vahvuuksiksi ministeri Leppä laskee maininnat maataloustuotannon harjoittamisesta kaikilla alueilla, epäsuotuisten alueiden ja tuotantosidonnaisten tukien merkityksestä sekä politiikan yksinkertaistamisesta.
"Päätelmät ovat hyvä pohja lainsäädäntöehdotusten valmistelussa ja neuvottelussa yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Tärkeää meille on, että EU:ssa tunnustetaan maatalouden kannalta epäsuotuiset alueet ja niiden erityistarpeet."
"Yksinkertaistaminen tulee myös olla voimakkaasti mukana tässä uudistuksessa", ministeri Leppä toteaa.
Bulgarian päätelmissä hyväksyttiin Euroopan komission marraskuussa lanseeraama "toimeenpanomalli", jossa jäsenmaille annetaan vastuuta päättää omista toimenpiteistään.
Myös maatalouden ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä tulevat rahoituskehysneuvottelut saivat päätelmissä suuren painoarvon.
Komission lainsäädäntöehdotuksia tulevan politiikan sisällöstä odotetaan toukokuun lopussa ja siihen liittyvästä 2020-luvun rahoituksesta toukokuun ensimmäisinä päivinä.
Samalla Euroopan parlamentti yrittää päästä sopuun cap-kannastaan toukokuun lopulla.
EU:n tuottaja- ja osuustoimintajärjestö Copa-Cogeca otti Bulgarian päätelmät ilahtuneena vastaan.
"Tulee varmistaa, että cap-uudistus pysyy yhteisenä maatalouspolitiikkana, eikä sitä kansallisteta", järjestö muistutti.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
