Latukoneet liukastelevat jäätiköillä – edes 10 senttiä uutta lunta ei vielä paljon auta

Kauhavalainen Mikko Hautamäki urakoi viiden kunnan alueella hiihtolatuja kahdella Pistenbully-latukoneella. Tänä talvena varsinkin uudemmalla puhtaasti kumitelallisella koneella on ollut vaikea ajaa jäisillä latupohjilla. 

Hiihtolatujen kunnossapito on käynyt vaikeaksi, sillä viime viikon suojajakso nosti lämpötilan paikoin lähelle kahdeksaa astetta ja loihti laduista liukkaita jäätiköitä. Kiilteleville polanteille viisi tonnia painavilla leveiden telojen varassa liikkuvilla latukoneilla ei välttämättä ole asiaa, sillä kuskista tulee helposti mäkipaikassa matkustaja.

”Mäkisessä maastossa latukoneen ajaminen voi käydä vaaralliseksi, kun telat eivät pure jääksi muuttuneeseen pohjaan ja kone voi lähteä rinnepaikoissa liukumaan, kauhavalainen latukoneurakoitsija Mikko Hautamäki sanoo.

Hautamäki urakoi latuja eteläpohjamaalla viiden kunnan alueella: Kauhavalla, Kortesjärvellä, Lapualla, Ylihärmässä ja Alahärmässä noin 70 kilometrin verran kahdella itävaltalaisella Pistenbully-latukoneella. Monen muuhun kollegaan verrattuna hänen työtään helpottaa se, että hiihtomaastot tapaavat lakeuksilla olla tasaisia Lapuan Simpisiönvuorta lukuunottamatta.

”Siellä on sen verran mäkeä, että varovasti saa tällä kelillä ajaa varsinkin sillä koneella, jossa on pelkät kumitelat.”

Tasaisesta maastosta huolimatta osa laduista on siinä kunnossa, että niitä ei lumen vähyyden vuoksi voi ajaa. Vaikeudet koskevat lähinnä latukoneen liikkumista. Latua kyllä syntyy jäiseksi pakkaantuneesta polanteestakin, jos lumikerroksessa vain paksuutta riittää. Koneen perässä myötäkarvaan pyörivä jyrsin rouhii pakkaantuneen lumen latuhöylälle sopivaksi. Työtä ja kustannuksia jäisen latupohjan kunnostus kuitenkin vaatii.

”Samaa latua voi joutua ajamaan kaksin kertaa, että pehmeää lunta nousee pintaan tarpeeksi. Työn teko käy kaksi kertaa hitaammin”.

Alkuviikosta on luvassa monin paikoin lumisadetta, mutta aivan pieni hiutalointi ei juurikaan latu-urakoitsijan työtä helpota. Jäisiksi muuttuneille laduille pitäisi saada reippaasti lunta, jotta latukoneen tela taas purisi pitävästi jyrkissä rinteissä.

”Kymmen senttiä uuta lunta kun polkee, niin siitä ei vielä jää paljon jäljelle. Mutta jos tulisi 30 senttiä lisää lunta, niin silloin tilanne olisi jo hyvä.”

Tätä toivovat paitsi kuntohiihtäjät, myös hiihtoturisteja odottavat hiihtokeskusten omistajat. Toivoa hiihtoladuille hyvää tekevistä lumisateista ei kannata vielä heittää, sillä pitkän aikavälin säätilastojen perustella lumipeitteen vahvistumista voi odottaa Etelä-Suomessa maaliskuun puoliväliin ja Lapissa vielä huhtikuun alkuun.