Villiruoka onpaluuta juurille

Ruuasta on tullut erityisesti länsimaissa yhä enemmän niin sanottu trendituote. Joskus ihmisiä jopa jaotellaan sen perusteella, mitä kukin syö: Kerro minulle mitä syöt, niin tiedän millainen sinä olet.

Ruokatrendit on huomattu myös televisiossa, jossa kaikilla kanavilla on omat ruokaohjelmansa.

Ruokatrendejä ovat muun muassa luomu, lähiruoka, kasvisyönti ja karppaus. Tuorein ruokatrendi on villiruoka.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön (ELO) mukaan villiruoka on luonnosta saatua, luonnollisesti kasvanutta ruokaa. Tällaisia ovat muun muassa yrtit, villivihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.

ELO:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa villiruoka yhdistettäisiin mielikuvissa Suomeen.

Villiruoka on saanut vaikutusvaltaisia tukijoita. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) haluaa käyttää villiä, puhdasta ja terveellistä ruokaa Suomen markkinointivälineenä. Vienninedistämismatkoilla Stubbin seurueeseen kuuluukin usein villiruuan puolestapuhuja kokki Sami Tallberg.

Suurelle osalle suomalaisista villiruoka ei ole uutuus kuin korkeintaan nimensä perusteella. Marjojen, sienien, kalan ja riistan käyttäminen ruuan valmistukseen on paluuta suomalaisuuden juurille ja peruskysymysten ääreen.

Elintason noustessa ja kaupungistumisen seurauksena luonto ja sen runsaat antimet ovat vain liian monelta unohtuneet.

Villiruuan valjastaminen vientiveturiksi on hyvä ajatus. Olisi kuitenkin tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen itse ottaisi selvää, mistä on kysymys.

Tallberg kehottaakin suomalaisia palaamaan ruuan alkulähteille. Hänen mielestään suomalaiset eivät nykyisin ymmärrä, mitä ruualle tapahtuu ennen kuin se päätyy ruokapöytään.

Suomalaisilla marjoilla ja sienillä on kysyntää ulkomailla. Viime vuosina suurimpana viennin esteenä on ollut, ettei suomalaisia kiinnosta lähteä marja- ja sienimetsään.

Marjoja vievät yritykset ovatkin palkanneet satoja poimijoita ulkomailta. Joissain tapauksissa tämä on aiheuttanut myös ongelmia, koska kaikki poimijat eivät ole tiedostaneet jokamiehenoikeuden rajoja.

Suomen markkinoiminen laajemminkin ruokamaana on perusteltua. Monet eri työryhmät ovat listanneet Suomen tulevaisuuden menestystekijöiksi puhtaan luonnon ja ruuan. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti viime kesänä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa ruuan tulevaisuuden vientituotteeksi.

Suomalaisen ruuantuottajan kannalta on positiivista, että heidän osaamiseensa luotetaan. Kotimaisen ruuan puolesta puhuminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös tekoja.

Pitää huolehtia siitä, että meillä riittää tulevaisuudessakin jotakin vietävää. Tällä hetkellä tilanne näyttää tässä suhteessa erittäin huolestuttavalta, koska ruuan tuottaminen kannattaa huonosti.

Vaikka ruuan vienti on kasvanut, on tuonti kasvanut nopeammin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n mukaan maataloustuotteiden tuonti kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia. Vienti kasvoi samaan aikaan vain 1,2 prosenttia. Maataloustuotteiden alijäämä kasvoi yli kolmeen miljardiin euroon.

Kotimainen ruoka, oli se sitten villiä, luomua, lähiruokaa tai perinteisen tapaan tuotettua, on monella tavalla parempi vaihtoehto kuin tuontiruoka.

Hallitus julkistaa ensi viikolla seitsemän painopistealuetta sisältävän Team Finland -strategian. Toivottavasti ruoka löytyy tältä listalta, koska ruoka on maailmalla aina megatrendi.

Avaa artikkelin PDF