Kuva: Timo Filpus
"Merikaapeli olisi kaksinkertaistanut Suomen riippuvuuden Venäjä-sähköstä" ‒ Fingrid oli ainoa, joka varoitti riippuvuuden kasvusta
Venäläisomisteinen United Power haki lupaa 1 000 megawatin merikaapelille Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Kotkaan vuonna 2006. Kantaverkkoyhtiö Fingrid esti hankkeen.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tarkastelee Suomen sähkövoimajärjestelmän tilaa Fingridin pääkonttorissa. Kuva: Jarkko SirkiäSuomi olisi tänään kaksin verroin riippuvaisempi venäläisen sähkön tuonnista, jos venäläisomisteisen United Power Oy:n esittämä merikaapelihanke olisi edennyt suunnitelman mukaan vuonna 2006.
”Paine oli kova. Venäjä painosti ja Suomen ja Ruotsin energiavaltainen teollisuus lobbasi edullisen Venäjä-sähkön puolesta”, muistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Ruusunen aloitti toimitusjohtajana vuoden 2007 alusta. Venäläinen merikaapelihanke tyrmättiin hänen edeltäjänsä, Timo Toivosen viimeisinä virkatöinä.
Hanke kaatui. Perusteluna oli Suomen huoltovarmuus ja suurhäiriöriskin mahdollisuus. Kantaverkkoyhtiö perusteli kantansa Suomen maksettavaksi tulevilla noin 1,7 miljardin euron investoinneilla varavoimaan, kantaverkkoon ja siirtojohtoihin Ruotsiin.
”Fingrid oli ainut, joka puhui ja varoitti Venäjä-riippumattomuuden kasvusta, jos merikaapeli rakennettaisiin”, Ruusunen muistuttaa perusteluista.
Kauppa- ja teollisuusministeriö oli pyytänyt kantaverkkoyhtiöltä lausuntoa hankkeesta. Fingrid vastusti, ja silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) torjui merikaapelin vuoden 2006 joulun alla.
Sähkö olisi tullut Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Pietarin lähistöltä. Kaapeli olisi vedetty meren pohjaa pitkin Kotkaan.
Poliittisesti arvaamattoman Venäjän vuoksi Suomi pyrkii nyt kokonaan irti Venäjän sähköstä.
Kun 1 600 megawatin tehoinen Olkiluoto 3 käy täydellä teholla nykyarvion mukaan kesäkuun lopusta eteenpäin ja tuulivoimaa rakennetaan verkkoon koko ajan lisää, Fingridin Ruusunen arvioi Suomen olevan omavarainen sähkön suhteen vuosien 2023‒2024 aikana: silloin meillä tuotetaan yhtä paljon sähköä kuin kulutetaan.
Venäjä myy sähkönsä NordPool-sähköpörssin kautta niin Suomeen kuin muihinkin Pohjoismaihin, Baltiaan ja Isoon-Britanniaan. Siirtojohdoissa venäläinen sähkö kiertää myös Keski-Eurooppaan.
Energiateollisuuden mukaan vuonna 2021 Suomessa kulutetusta sähköstä reilu kymmenen prosenttia tuotiin Venäjältä. Vuodesta riippuen sähkön tuonti Venäjältä on vaihdellut 4‒10 prosentin välillä kulutuksesta.
”Nyt kun sähkön hinta on ollut korkealla, Venäjälle on ollut kannattavaa viedä sähköä Suomen kautta.”
”Jos (United Powerin) merikaapeli olisi toteutunut, se olisi kaksinkertaistanut Suomen riippuvuuden vänäläisestä sähköstä”, Ruusunen arvioi.
”Nyt tämä irtautuminen tapahtuu.”
Venäjän sähköstä irtautuminen alkoi viime sunnuntaina aamuyöllä kello 01.
Nyt kun sähkön hinta on ollut korkealla, Venäjälle on ollut kannattavaa viedä sähköä Suomen kautta.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi viime perjantaina lähettämällään pörssitiedotteella ryhtyvänsä rajoittamaan sähkön tuontia Venäjältä Suomeen ”muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa”.
Taustalla on kaksi tekijää: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja epäilys siitä, että Venäjä saattaisi pyrkiä häiritsemään Suomen ja Pohjolan sähkömarkkinoita. Jos ja kun Suomi hakee jäseneksi puolustusliitto Natoon, turvallisuusasiantuntijat ovat kehottaneet varautumaan erilaiseen häirintään Venäjältä.
Kuluvan kevään aikana Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa testataan käyttöönottoa varten. Laitoksella tehdään testejä, joiden yhteydessä voimalaitos irtoaa kantaverkosta.
Kun iso tehomäärä irtoaa kerralla Suomen sähköjärjestelmästä, voimajärjestelmän tilasta vastuussa oleva Fingrid ei voi ottaa riskiä siitä, että Venäjältä siirrettävä sähkö yht’äkkiä samalla katkaistaisiin.
Fingridin rajoitusten jälkeen sähköä voi tuoda Fingridin yhteyksillä Venäjältä enintään 900 megawatin teholla nykyisen 1300 MW:n sijaan. Vientikapasiteetti Suomesta Venäjälle säilyy ennallaan.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin tehtävä on sähkön siirtäminen voimalaitoksilta sähköyhtiöiden paikallisiin verkkoihin. Se vastaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainosta sekä verkon ulkomaanyhteyksistä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
