Ruisleipä saa jalansijaa Etelä-Pohjanmaalla
Kauhajoen Laatuleipurit käyttää vain kotimaista viljaa kaikissa tuotteissaan. Arto Uitto osti Hannu Marttilalta perinteistä naurisleipää. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoHämes-Havusen talonpoikaiskartanon pihapiirissä lanseerattiin viikonloppuna uusi leivinhiivaton täysjyväruisreikäleipä. Kauhajoen Laatuleipureiden leipä maistui Kauhajoen ruokamessujen kävijöille.
Toimitusjohtaja Jari Mäntylän mukaan leipomo on saanut hyvän jalansijan täysjyväruistuotteille. Näin siitäkin huolimatta, että ruisleipä on ollut sekaleipävaltaisella Pohjanmaalla kummajainen.
Alku oli nihkeä, Mäntylä myöntää. Ensimmäisenä ruisvalikoimaan tuli 90-luvun lopulla leivinhiivaton ruisrouhevuoka, sitten ruisleivät ja -limput vuonna 2005.
Viikko sitten yhtiö sai Herkkujen Suomi -tapahtumassa palkinnon määrätietoisesta työstä suomalaisen ruisleivän hyväksi. Ruisleivän ystävien yhteenliittymä Ruisveljet palkitsi neljä ruisleipäleipomoa.
Kauhajoen ruokamessuilla leipomo on käynyt alusta lähtien. Messut ovat Kauhajoen Laatuleipureille vuoden tärkein markkinointitapahtuma.
”Tämä ei ole vain yksittäinen myyntiviikonloppu. Messuilla on ollut vaikutusta myös tulevaan myyntiin”, Mäntylä kertoo.
”Kerran jäimme pois. Se oli virhe. Tuli palautetta, että missä naurisleipäkauppiaat olivat.”
Leipomon syksyn erikoisuuden ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaleivän ainekset ovat nauris, ruis, suola, hiiva ja siirappi. Resepti on Peräseinäjoelta kotoisin olevan Raili Marttilan kotitalosta.
”Yleensä naurisleipää aletaan leipoa elokuun alussa. Nyt sato oli myöhässä, leipää on tehty pari viikkoa”, Mäntylä kertoo.
Naurisleivän osti messuilta myös ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.
Mäkelä maistoi messuilla myös tyrnichutneya. Hän pitää sitä hienona esimerkkinä tuotekehityksestä.
”Perinteisestä raaka-aineesta kehitelty jotain, mitä voi käyttää uudella tavalla.”
”Tuotekehitys kertoo, että suomalaisella ruualla on aikamoista potentiaalia seurata, mitä nykyhetkessä tapahtuu.”
Mäkelä pitää suomalaisen ruokakulttuurin jatkumoa varsin vahvana. Leipäperinteen sitkeydestä kertoo, että karppausbuumin ollessa kovimmillaan suomalaiset hiilihydraattien välttelijät eivät jättäneet leipää pois ruokavaliosta. Sen sijaan karppaajille kehitettiin oma leipä.
Kauhajoen ruokamessujen teema oli ”Maista mummolan maut”.
Mäkelä pitää hyvänä sitä, että Suomessa ruuan mausta alettu puhua huomattavasti aiempaa enemmän. ”Maku nähdään laatutekijänä, mikä myös asettaa tuottajalle vaatimuksia.”
Lähiruuan puolesta puhuvilla, 22. kertaa järjestettävillä messuilla vieraili perjantaina ja lauantaina 8 000 kävijää, sunnuntaina noin 4 000. Näytteilleasettajien määrää ei tämän vuoden 140:stä pystytä enää lisäämään, messupäällikkö Riitta Alapiha kertoo.
Puolet näytteilleasettajista tarjosi elintarvikkeita, neljäsosa koneita ja palveluita ja neljäsosa käsitöitä.
Lounasta messuilla on tarjosi kauhajokinen Pitopalvelu Minna-Maria.
Yrittäjä Minna Lakson mukaan uusinta noutopöydässä on lähiliha. Tyrnimarjat ja hereford-liha tulivat alle kymmenen kilometrin päästä.
Lakso toivoo, että messut säilyisivät lähiruuan ja kotimaisen ruuan tuottajien esittelypaikkana, eivätkä muuttuisi markkinoiksi.
Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala kertoo, että kaupungissa on vahva tahto säilyttää ruokamessut nykymuodossaan. ”Ilman muuta pidämme näistä messuista kiinni”, kertoo perjantaina maistiaisia napsinut Hautala.
PAULA TAIPALE
Toivotta-
vasti messut säilyvät lähiruuan ja kotimaisen ruuan tuottajien esittelypaikkana.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
