
Eurooppa maksaa miljardeja pitääkseen pakolaiset poissa rannoiltaan – millä hinnalla?
Pakolaisten ja siirtolaisten tulo Eurooppaan on seisahtanut lähes kokonaan. EU:n diilit Turkin, Libyan ja Nigerin kanssa tulevat marraskuussa Jutta Urpilaisen työpöydälle.
Syyrialaisnaiset nauttivat merivedestä Turkin Meneksessä. Turkissa on enemmän syyrialaispakolaisia kuin missään muussa maassa. Kuva: Yasin AkgulEurooppa yrittää pitää pakolaiset pois silmistään. Turkin kanssa tehty miljardidiili onkin onnistunut tukkimaan Eurooppaan pyrkivien tien.
Viime vuonna Eurooppa-neuvosto linjasi historiallisen korkealta tasolta, että Pohjois-Afrikkaan perustetaan keskuksia käsittelemään Eurooppaan pyrkijöiden turvapaikkahakemuksia. Pohjois-Afrikan maat eivät kuitenkaan lähteneet mukaan diiliin.
Libyan kanssa yhteistyötä lisättiin kaksi vuotta sitten. EU:n ja Italian solmimat sopimukset ovat pitäneet ihmissalakuljettajien veneet pois Välimereltä ja Eurooppaan pyrkivät ihmiset pidätyskeskuksissa.
”Turvapaikanhakijoiden pakottaminen takaisin Libyaan loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan”, sanoo Suomen Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.
Siirtolaisia on myyty orjiksi Libyassa, CNN paljasti 2017. ”Libyan pidätyskeskuksissa ihmisiä pahoinpidellään, hyväksikäytetään ja raiskataan. Se on hyvin tiedossa EU-maiden päättäjillä”, sanoo Korhonen.
Haavoittuvassa asemassa olevia siirtolaisia evakuoidaan lähiviikkoina Libyasta Ruandaan. Ruandakaan ei ole ihmisoikeuksien näkökulmasta paratiisi, EU:n oma raportti tältä vuodelta toteaa.
Myös Nigeriin on perustettu keskuksia siirtolaisille. EU:n diili voi kuitenkin olla katkolla, kun vuoden 2021 presidentinvaalit painavat päälle.
"Nigerin yhteistyöhalut EU:n ja Libyan kanssa näyttävän saavuttaneen rajansa", Camille Le Coz Migration Policy Institute -ajatuspajasta kirjoitti The New Humanitarian -mediaan elokuussa.
”EU-maat eivät ole pitäneet lupauksiaan kiintiöpakolaisten ottamisesta Nigerin väliaikaiselta leiriltä vaan olleet liian hitaita toimissaan. Leiri ylittää jo kapasiteettinsa,” sanoo Korhonen.
”Kyseenalainen yhteistyö kolmansien maiden kanssa vie ehdottomasti EU:n uskottavuutta ihmisoikeuskysymyksissä. Emme voi vaatia muita noudattamaan ihmisoikeuksia, jos oma politiikkamme ei kestä päivänvaloa”, sanoo Korhonen.
Tilanteen saa marraskuussa työpöydälleen osaltaan Jutta Urpilainen, joka on ehdolla kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi. Euroopan parlamentin pitää vielä hyväksyä komissaarinimitykset.
Urpilaisen tehtäväkenttä on Afrikassa. Hänen pitää pyrkiä solmimaan kumppanuussopimuksia maahanmuuton lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa.
"Toivotaan, että Urpilainen ottaa pestissään ihmisoikeudet punaiseksi langaksi", sanoo Korhonen.
Vuonna 2015 Eurooppaan tuli ennätysmäärä pakolaisia.
Sen jälkeen unioni on ollut melko yksimielinen yhteistyöstä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa turvapaikkapolitiikassa – ehkä siksi, että vastuun siirtäminen muille on helpompaa kuin asioiden hoitaminen jäsenmaiden kesken, kirjoittaa ulkoministeriön vieraileva asiantuntija Anna-Kaisa Hiltunen tuoreessa kirjassaan Euroopan porteilla – turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet.
Saako marraskuussa aloittava uusi komissio avattua turvapaikkapolitiikan uudistamisen umpisolmun?
Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli kriisi myös EU:n päätöksenteolle. Ratkaisijaksi nousi Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka teki ratkaisevan diilin Turkin kanssa.
Turkki tukkisi Balkanin reitin eli reitin Turkista Kreikkaan. Vaivan palkkana EU avustaisi Turkissa olevia pakolaisia ensin kolmella miljardilla eurolla ja 2018 toisella kolmella miljardilla.
Suomen osuus ensimmäisestä erästä oli 28,4 miljoonaa ja toisesta erästä 14,4 miljoonaa euroa.
EU:n näkökulmasta Turkki-sopimus – virallisesti julkilausuma – on ollut menestys.
Komission mukaan sääntelemätön muuttoliike on tippunut 97 prosenttia vuodesta 2016. Myös Välimereen hukkuneiden määrä on romahtanut ja ihmissalakuljettajien bisnesmalli on romutettu.
Kuinka kauan diili Turkin kanssa pitää? Syyrian sisällissotaa on paennut yli 5,6 miljoonaa ihmistä. Heistä Turkissa on 3,6 miljoonaa.
Aluksi syyrialaispakolaiset asuivat leireillä, mutta sodan pitkittyessä he ovat siirtyneet kaupunkeihin, kyliin ja kaduille. Samalla turkkilaisten vieraanvaraisuus on karissut.
Syyskuun alussa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi EU:ta rajojensa avaamisella, jos maa ei saa riittävästi apua pakolaistilanteen hoitamiseksi. Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Turkki uhkaa irtautua sopimuksesta EU:n kanssa.
”Irtautumisuhkailut voivat olla taloudellista tai poliittista painostusta. Osa kuitenkin johtuu siitä, että Turkki ei kykene pitämään niin suurta määrää pakolaisia”, Korhonen sanoo.
Turkki väittää saaneensa EU:lta vain murto-osan sille luvatuista varoista.
Totta on, että Turkki ei ole saanut kuutta miljardia euroa. Komission tiedottajan mukaan nyt on maksettu 2,4 miljardia euroa.
EU ei siirrä rahoja Turkin budjettiin – ne käytetään erilaisiin hankkeisiin Turkin pakolaisavun koordinointivälineen kautta. "Maksu tulee, kun hankkeen toteutus edistyy", komission tiedottaja kertoo.
Aluksi tukea käytettiin välittömiin tarpeisiin, kuten asumiseen ja ruokaan. Nyt tuetaan pakolaisten koulutusta, terveydenhuoltoa ja työllistymistä.
Kuudesta miljardista eurosta 0,4 miljardia euroa on vielä jyvittämättä hankkeille. Se tehdään komission tiedottajan mukaan vuoden loppuun mennessä.
Suurin osa varoista kulkee pakolaisille kehityspankkien, YK-järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja jäsenmaiden kehitysapuvirastojen kautta. Muutamassa tapauksessa komissio työskentelee suoraan Turkin ministeriöiden kanssa.
"Esimerkiksi suorat avustukset ovat tehokkain tapa varmistaa lähes puolen miljoonan pakolaislapsen pääsy viralliseen koulutukseen Turkissa", EU-virkamies kertoo.
Turkin yhteistyö sopimuksen valvojien kanssa ei ole ollut aukotonta.
Viime vuonna Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkasteli kymmentä humanitaarisen avun hanketta. Turkki ei antanut kahdesta hankkeesta tarvittavia tietoja vedoten kansalaisten tietosuojaan, joten EU ei pystynyt jäljittämään, mihin miljardi kolmen miljardin euron potista meni.
Kuuden miljardin euron käyttöä valvoo Euroopan komissio Turkissa EU:n edustuston kautta. Lisäksi ohjausryhmä valvoo avun kohdistusta ja toteutusta.
”Pakolaisavun koordinaatiovälineen valvontaa voi kuvata monipuoliseksi. Ohjausryhmässä Suomi on voinut esimerkiksi nostaa esille naisten, lasten ja muiden haavoittuvien ryhmien aseman huomioimisen tärkeyden”, kertoo ohjausryhmän suomalaisjäsen Mika Ruotsalainen ulkoministeriöstä.
Ruotsalaisen mukaan komissio on antanut yhteydenpidosta ja tiedonvaihdosta Turkin kanssa verraten hyvän kuvan.
Tilintarkastustuomioistuimen mukaan Turkissa annettu tuki on ollut hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta.
EU-virkamiehen mukaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset on otettu huomioon toista kolmen miljardin erää jaettaessa.
"Erityisesti olemme jyvittäneet merkittävää tukea kunnalliseen infrastruktuuriin, alentaneet kumppaneiden hallintokustannuksia emmekä jyvitä tukea muuttoliikkeen hallintaan toisessa erässä."
Turkki-EU-sopimuksen ideana oli, että EU ottaa yhden syyrialaisen jokaista Kreikasta Turkkiin palautettua syyrialaista kohti.
Komission mukaan yli 24 000 syyrialaista on siirretty Turkista EU:hun ja 1 900 palautettu EU:sta Turkkiin sopimuksen puitteissa.
EU-Turkki-sopimus ei voi jatkua entisellään, näkee Korhonen. ”Sopimus on jo itsessään ihmisoikeuksien vastainen, mutta edelleen iso osa EU-maista haluaa jonkinlaisen sopimuksen Turkin kanssa.”
Yhteistyö unionin ulkopuolisten maiden kanssa maksaa EU:lle vuosittain noin 1,6 miljardia euroa, laski Euroopan parlamentin tutkimus viime vuonna.
Mikä on EU:n turvapaikkapolitiikan hinta Eurooppaan yrittäville pakolaisille?
Kreikka on huolestunut vuoden 2015 pakolaiskriisin toistumisesta, kun pakolaisvirta kasvoi elokuussa 60 prosenttia.
Vastaanottokeskukset Egeanmeren saarilla ovat täyttyneet äärimmilleen: 5 400 ihmiselle tarkoitetuissa keskuksissa majaili elokuun lopussa yli 20 000 henkeä.
Joukossa on yli tuhat yksin tullutta lasta. Joukosta poissa ovat matkalla hukkuneet ja kadonneet.
Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia, muistuttaa Korhonen.
”Kokonainen sukupolvi syyrialaisia kasvaa ilman koulutusta ja ilman lapsuutta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

