Vihreät arvostelevat USA-sopimuksen salaista valmistelua

”Kun EU:n ja Yhdysvaltain välisestä kauppasopimuksesta on tulossa malli jatkossa tehtäville kansainvälisille sopimuksille, ei ole samantekevää, millainen siitä tulee”, muistutti europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) perjantaiaamuna pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kauppasopimus on poikkeuksellisen laaja, koska sillä on vähintään epäsuoria vaikutuksia moniin EU:n ja myös kansallisiin säädöksiin, hän perustelee.

”Kansalaisilta ei voi pitää pimennossa näin tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa.”

Hänen puoluetoverinsa kansanedustaja Anni Sinnemäki kertoi suhtautuvansa periaatteessa myönteisesti kaupan avaamiseen. Hän on kuitenkin varovainen varsinkin kiistanalaisen investointisuojan ja siihen liittyvän riitojenratkaisun suhteen.

”Jos sopimukseen tulee erillinen riitojenratkaisuelin, sen pitäisi olla pysyvä ja perustella päätöksensä julkisesti”, Sinnemäki painotti.

Toinen tarpeellinen reunaehto voi Sinnemäen mukaan liittyä siihen, että kyseisen tuomioistuimen päätöksistä olisi oikeus valittaa. Se lisäisi päätösten yhtenäisyyttä ja toimisi siten jatkossa riitakysymyksiä ratkottaessa suunnannäyttäjänä, mikä onsama vaikutus kuin suomalaisessa ja eurooppalaisessa oikeuslaitoksessa on korkeampien oikeusasteiden päätöksillä.

Kumpikin kertoi edustavansa kantaa, että mitä avoimemmin asiaa valmistellaan, sen paremmat edellytykset sopimuksesta on vielä sorvata kansalaisten kannalta toimiva.

EU-komissio samoin kuin eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) ovat joka käänteessä vakuuttaneet, että eurooppalaisesta ruokaturvasta ja kuluttajansuojasta ei neuvotella vaan niiden säilyminen on kaiken lähtökohta.

”Jos tällaisia asioita ei vaadittaisi esiin ja todettaisi julkisesti, riski olisi paljon suurempi, että ne joutuisivat neuvotteluissa kauppatavaraksi”, Sinnemäki tuumii.

Vaikka uusi kauppakomissaari Cecilia Malmström on luvannut lisätä avointa tiedonkulkua neuvottelujen sisällöstä, Hautala on epäileväinen nimen omaan salailevan neuvottelukulttuurin suhteen. Sitä edustaa se, että vähätkin parlamentille toimitetut asiakirjat sisältävät aina tyhjiä hakasulkeita niissä kohdissa, jotka ovat oleellisia.

Käytäntö on ollut tähän asti vallitseva aina kansainvälisestä kauppapolitiikasta neuvoteltaessa.

Avoimuutta ei Hautalan mielestä riitä tuomaan uusi käytäntö tehdä EU-parlamenttiin lukusali, jossa kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenet saavat käydä lukemassa neuvottelujen asiakirjoja. Muistiinpanoja sieltä ei kuitenkaan saa tehdä.

Yhdysvallat aikoo meppien saamien tietojen mukaan avata vastaavia lukusaleja myös EU-maiden pääkaupungeissa sijaitseviin lähetystöihin.

EU-komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille luovutettiin tiistaina kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut yli 1,1 miljoonaa kansalaista 24 maasta. Aloitteessa vaaditaan EU:ta lopettamaan TTIP-neuvottelut Yhdysvaltain kanssa sekä jättämään Kanadan kanssa neuvoteltu kauppasopimus vahvistamatta.

Aloitetta tuki perjantaina 314 kansalaisjärjestöä. Suomalaisista mukana ovat Attac, Luontoliitto ja Maan Ystävät.

Aloite on ensimmäinen, joka on ylittänyt miljoonan allekirjoittajan rajan. Se on Lissabonin perussopimuksessa asetettu edellytys sille, että komission pitää ottaa aloite viralliseen käsittelyyn.

Kansalaisaloitetta vaativan ryhmän englanninkielinen verkkosivu: https://stop-ttip.org (Itse vetoomus löytyy myös suomenkielisenä).