Keskuskauppakamari: Suomen on aktiivisesti houkuteltava ulkomaalaisia työntekijöitä – työlupien käsittelyajaksi kuukausi

”Työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys, jotta yritysten työvoimapulaa pystytään helpottamaan", Keskuskauppakamarin johtaja linjaa. Kuva: Hanna Linnove

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maanantaina tiedon, että työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa.

”Työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys, jotta yritysten työvoimapulaa pystytään helpottamaan ja hyvinvointivaltion rahoitus voidaan väestön ikääntyessä turvata”, johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista sanoo.

Sipolan mukaan talouskasvu ei saa tyssätä osaajapulaan vaan kaikki keinot työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi on otettava käyttöön. Työperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen nykyisestä on yksi tärkeä keino.

Keskuskauppakamari ajaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Saatavuusharkinta pidentää osaltaan työlupaprosesseja.

”Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta on byrokraattinen ja turha prosessi, sillä yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on”, Sipola sanoo.

Sipolan mukaan saatavuusharkinnan poistamiseen liittyvät uhkakuvat ovat liioiteltuja.

”Puhutaan halpatyövoimasta ja pelotellaan kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisellä. En ymmärrä, miten nämä väitteet liittyvät saatavuusharkinnan poistamiseen."

"Suomessa on erittäin säännellyt työmarkkinat. Mahdollisiin lieveilmiöihin on myös aina mahdollista puuttua jälkivalvonnalla, siirtämällä resursseja ennakkoselvityksistä jälkikäteen tehtävään seurantaan."