Tuntuiko kesäkuu hyiseltä? Keskilämpötila oli Suomessa 12,3 astetta

Suomessa kesäkuu oli kuitenkin viileämpi, kuin vuosina 2019-2024. Kuvituskuva. Kuva: Ludovic Marin

Maailmanlaajuisesti kesäkuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja Euroopassa viidenneksi lämpimin.

Tulokset vertautuvat vuosien 1991–2020 keskimääräiseen lämpötilaan kesäkuussa. Tänä kesänä kuukauden maailmanlaajuinen keskilämpötila oli noin 16,5 astetta, mikä on noin puoli astetta vertailukauden keskiarvoa korkeampi.

Euroopan länsiosissa kesäkuun keskilämpötila oli yli 20 astetta, mikä on melkein kolme astetta vertailukauden keskiarvon yläpuolella.

Kesäkuun kahdella helleaallolla Länsi- ja Etelä-Euroopassa oli vaikutuksia ennätystulokseen, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas STT:lle.

Hän kertoo, että Länsi- ja Etelä-Euroopassa oli kesäkuussa tavallista kuivempaa vähäisten sateiden vuoksi.

”Länsi-Euroopassa ja Välimerellä ennätyksiä rikottiin jälleen. Useilla alueilla helle yhdistyi korkeaan ilmankosteuteen, mikä teki säästä tukalan ja vaarallisen erityisesti haavoittuville väestöryhmille”, Taalas sanoo tiedotteessa.

Maailmanlaajuisesti meriveden pintalämpötila oli kesäkuussa Copernicuksen mukaan yli 20 astetta, mikä on mittaushistorian kolmanneksi korkein arvo kesäkuussa. Kaikkien aikojen korkein yksittäinen päivälämpötila, 27 astetta, mitattiin Välimeren länsiosassa.

Ilmastopalvelun mukaan muun muassa Islannissa, Irlannissa, Baltian maissa ja suuressa osassa Fennoskandiaa oli kesäkuussa tavallista sateisempaa.

Suomessa kuukauden keskilämpötila oli tavanomainen, vaikka suurimmassa osassa maata lämpötila oli 0–1 astetta pitkän ajan keskiarvon alapuolella, selviää Ilmatieteen laitoksen tilastoista.

”Suomessa vallitsee vaihteleva ilmasto, eikä ilmastonmuutos tuota meille tasaisesti kohoavia kesälämpötiloja”, Taalas kertoo tiedotteessa.

Koko maan keskilämpötila oli 12,3 astetta. Hellepäiviä oli tavallista vähemmän, kesäkuun aikana yhteensä kaksi.

Sadetta tuli tavallista enemmän maan etelä- ja keskiosissa. Etenkin Uudeltamaalta Etelä-Karjalaan ulottuvalla alueella sademäärä oli harvinaisen suuri.

Pohjois-Karjalassa sademäärät jäivät pitkän ajan keskiarvon alapuolelle, kun taas maan pohjoisosissa sademäärä vaihteli keskiarvon molemmin puolin.