Laki vaatii suunnitelmaa luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, mutta Suomella ei sellaista ole
Muun muassa eri yliopistot, luontojärjestöt, MTK ja Metsähallitus vaativat luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista viipymättä.
Sekä kansalliset että kansainväliset velvoitteet vaativat laatimaan suunnitelman siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää. Kuva: Tuomo KesäläinenLuonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista, mutta Suomi on ollut ilman sellaista jo vuodesta 2020, todetaan hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) Suomen työryhmän kannanotossa.
Kannanotto vaatii, että strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatava valmiiksi viipymättä.
Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys, vaan se on suomalaisten hyvinvoinnin, talouden elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden perusta, kannanotossa todetaan. Jos luonnon monimuotoisuus heikkenee, heikkenevät myös yhteiskunnan huoltovarmuus, talouden kestävät toimintamahdollisuudet ja ihmisten terveys.
”Ennakoitava ja johdonmokainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu. Kannanotolla haluamme kirittää strategian valmistumista”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja ja kansallisen IPBES-työryhmän puheenjohtaja Leif Schulman.
Kansallisen lain lisäksi kansainväliset sopimukset ja sääntelyt velvoittavat laatimaan tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi. Strategia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on ollut työn alla vuodesta 2021, mutta se ei vieläkään ole valmis.
Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, MTK, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luontopaneeli, Suomen ympäristökeskus, Suomen Kuntaliitto, SLC, Teknologiateollisuus ry sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
