Laatujärjestelmät yleistyvät pienissä elintarvikeyrityksissä

Laatujärjestelmät ovat yleisiä hunajaa tuottavissa yrityksissä. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset laativat laatujärjestelmiä aikaisempaa useammin, vaikka monille käsite on vielä epäselvä. Ympäristöasioiden huomioiminen on noussut kilpailueduksi, selviää tuoreesta Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö -tutkimuksesta.

Viidessä vuodessa laatujärjestelmän laatineiden yritysten määrä on kasvanut 11 prosenttiyksikköä.

Laatujärjestelmiä on eniten vihanneksia, juureksia ja perunatuotteita jalostavissa yrityksissä. Samoin niitä on hunajan ja lihan jalostajilla. Kaikilla aloilla järjestelmän laatineiden osuus jää silti alle 40 prosentin.

Yritykset tekevät entistä useammin kuljetus-, jakelu- ja tutkimusyhteistyötä, kertoi asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Yhteishankintoja tekee puolestaan kolmannes yrityksistä. Vientiyhteistyöhön on ryhtynyt vain muutama prosentti.

Käsiparit tekevät edelleen enemmän töitä kuin koneet.

Mäkinen-Hankamäki piti alustuksen tutkimuksen tuloksista Luomua lisää – lähiruokaa totta kai -seminaarissa torstaina Helsingissä.

Oma seutukunta on edelleen pk-yritysten tärkein markkina-alue. Vientiyritysten määrä on pysynyt ennallaan.

Pääosin tuotteet myydään kuluttajille omasta myymälässä tai torilla. Myös suoramyynti vähittäiskauppaan tai yksityisiin ammattikeittiöihin on yleistä. Valtakunnallisiin tukkukauppoihin myy tuotteitaan noin viidennes yrittäjistä.

Yritysten mielestä kilpailutilanne on hieman kiristynyt, mutta se ei uhkaa toiminnan jatkuvuutta. Paikallisuus on aikaisempaa tärkeämpi kilpailuetu.

Yritykset ovat mielestään hinnoitelleet tuotteensa kilpailukykyisesti. Kilpailuun vastataan myös karsimalla kustannuksia, hankkimalla uusia asiakkaita ja parantamalla tuotteiden turvallisuutta.

Uskolliset asiakkaat, hyvä imago ja henkilöstön osaaminen ovat toiminnan ydin. Taloudellinen tulos on tärkeysjärjestyksessä vasta sijalla viisi.

Internetistä on muodostunut tärkein markkinoinnin työkalu.

Yritysten menestystä rajoittavat eniten lainsäädäntö, asiakasmäärät ja tuotteiden menekki. Erityisesti lihan jalostajat kokevat lainsäädännön ja valvonnan jarruttavan toimintaansa.

Toimintaympäristötutkimuksia tehdään noin neljän vuoden välein. Nyt mukana oli 258 yritystä.

Yritysten liikevaihto oli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa. Pienin liikevaihto, 87 000 euroa, oli hunajatuotteita valmistavilla yrityksillä. Vastaavasti suurin liikevaihto, 4,7 miljoonaa euroa, muodostui maitoa jalostavissa yrityksissä.

Tutkimusaineistossa oli eniten yrityksiä, joiden liikevaihto jäi alle 100 000 euron.

MAIJA ALA-SIURUA

Elintarvikealan pk-yritysten

toimintaympäristö 2013 -raportti luovutetaan MMM:lle 30.8.2013.

Avaa artikkelin PDF