Dialyysihoitoa tarvitsevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa – johtuu osin kuolleisuuden pienentymisestä, suurin aiheuttaja kakkostyypin diabetes

Tavallisin syy dialyysihoidon aloittamiseen on ollut jo yli 20 vuoden ajan tyypin 2 diabetes. Toiseksi yleisin syy on glomerulonefriitti ja kolmanneksi yleisin tyypin 1 diabetes. Kuva: Pasi Leino

Dialyysihoidossa olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa tasaisesti, Munuais- ja maksaliitto tiedottaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana dialyysihoitoa tarvitsevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 24 prosenttia. Kasvu on ollut suurinta yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä.

Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin mukaan vuoden 2019 lopussa dialyysissä oli 1 987 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita oli 3 203. Vuoden 2019 aikana dialyysihoidon aloitti 530 hoitoa tarvitsevaa, mikä vastaa viime vuosien tasoa.

"Dialyysin aloittaneiden määrä on pysynyt tasaisena. Aktiivihoidossa olevien määrän lisääntyminen johtuu kuolleisuuden jatkuvasta pienentymisestä, joten uusia dialyysihoidon aloittaneita tai munuaisensiirron saaneita on enemmän kuin kuolemantapauksia vuosittain", kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.

Dialyysihoito korvaa munuaisten toimintaa, kun omat munuaiset eivät enää selviydy tehtävästään. Dialyysihoitoa tehdään perinteisesti hoitoyksikössä kolme kertaa viikossa. Dialyysihoidon voi tehdä kuitenkin myös omatoimisesti kotona.

Vuoden 2019 aikana kotidialyysiä tekevien määrä laski.

Tavallisin syy dialyysihoidon aloittamiseen on ollut jo yli 20 vuoden ajan tyypin 2 diabetes. Toiseksi yleisin syy on glomerulonefriitti ja kolmanneksi yleisin tyypin 1 diabetes.

Syyskuusta 2018 munuaisensiirtolistalle on voinut päästä ilman edeltävää dialyysihoitoa. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin ennätykselliset 293 munuaisensiirtoa. Näistä 24 tehtiin ilman edeltävää dialyysihoitoa.

Suomen munuaistautirekisterin toiminta on ollut pitkään uhattuna, koska lakisääteistä asemaa ei ole ja rahoitus on epävarmaa. Suomen munuaistautirekisteri saa rahoituksen Veikkauksen tuotoista Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.

"Kansallisesti kattava rekisteri on ainoa keino seurata ja varmistaa, että hoito on yhdenvertaista koko maassa. Tämä mahdollistaa havaittuihin epäkohtiin puuttumisen ja hoidon laadun parantamisen", Helve sanoo tiedotteessa.

Munuaistautirekisteriin on kerätty tiedot lähes kaikista Suomessa koskaan dialyysihoidossa olleista tai munuaisensiirron saaneista kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavista potilaista vuodesta 1964 alkaen.

"Munuais- ja maksaliitto toivoo, että Suomen munuaistautirekisteri saisi pitkään odotetun lakisääteisen aseman ja sitä kautta pysyvän rahoituksen", Högström sanoo.