Jopa 50 metrin suojakaista jätevesille riittää
Irmeli Haapaharjun omakotitaloon Lapualla asennettiin jätevesijärjestelmää keskiviikkona. Kaivuuhommissa on Jari Kangas ja vastaavana mestarina Ari Peltola. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoHaja-asutusalueiden jätevesilain vaatimuksia kohtuullistaneen työryhmän mukaan kiinteistön suojavyöhyke eli etäisyys herkistä vesialueista voisi olla 50–500 metriä. Vyöhyke määritellään joko laissa tai kunnissa. Jos se määritellään laissa, kunnat voivat tiukentaa sitä.
Suojavyöhykettä kauempana sijaitsevien kiinteistöjen täytyy uusia likakaivonsa vain silloin, kun sinne tehdään muutenkin rakennuslupaa edellyttävää remonttia.
Elykeskuksen ylijohtajan Ari Niirasen johtama työryhmä luovutti raporttinsa tiistaina maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).
Rakennuslupaa koskeva linjaus tehtiin jo kesäkuussa hallitusohjelmassa.
Ryhmä esitti raportissaan kolme päävaihtoehtoa lakiin. Ensimmäinen vaihtoehto noudattaa hallitusohjelmaa, eli ennen vuotta 2004 rakennetuilla kiinteistöillä tarvitaan jätevesimuutoksia vain, kun tarvitaan rakennuslupaa muuhun rakentamiseen. Tämä koskee alueita, jotka eivät ole pilaantumiselle herkkiä.
Kunnille jäisi valta määritellä herkät alueet määräyksissään.
Toisessa vaihtoehdossa yksityiskohtaiset kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista kirjattaisiin suoraan lakiin. Siinä määriteltäisiin pohjavesialueet ja vähimmäisetäisyys vesistöihin. Lisäksi etäisyys naapuriin ja tulva-alueisiin otettaisiin huomioon.
Kunta voi tiukentaa vaatimuksia, vähimmäisetäisyyden voisi valita väliltä 50–500 metriä.
Kolmas vaihtoehto koskee poikkeamisia laista. Työryhmä esittää, että ympäristö- ja kiinteistövaatimukset erillisinäkin riittäisivät poikkeamiseen vaatimuksista.
Esimerkiksi pitkä työttömyys riittäisi perusteeksi olla tekemättä uutta puhdistamoa, samoin korkea, yli 68 vuoden ikä.
Ministeri Tiilikaisen mukaan ryhmän ehdotus on hyvä.
”Oleellista on, että kaukana herkistä vesistä vanhan kiinteistön omistaja saa itse päättää, pidetäänkö taloa kunnossa tulevaisuuteen tähdäten”, Tiilikainen sanoo.
”Jos pidetään, uudistetaan myös jätevesijärjestelmä. Jos ei, pelkästään likakaivoa ei tarvitse kalliisti uudistaa.”
”Turhaan” järjestelmänsä uusineille ei ole luvassa valtiolta korvausta.
MTK on ryhmän esityksiin tyytyväinen.
”Esitys kohtuullistaa riittävästi aiemmin liian tiukkaa lakia. 50 metrin raja on nykytiedon mukaan usein riittävä lähtökohta suojaetäisyydeksi ja kunta voi tiukentaa sitä maaston mukaan”, päälakimies Risto Airikkala MTK:sta sanoo.
Raportti mahdollistaa kustannusten huomattavan kohtuullistamisen aiemmasta ja sen pohjalta on mahdollista tehdä järkeviä linjauksia eduskunnassa ja kunnissa.
Airikkalan mukaan fosforin pääsyä vesistöihin ja etenemistä maaperässä ei ole kunnolla tutkittu lainkaan, vain arvioitu. Suurin osa fosforista kiinnittyy maahan tai kasvustoon, hän muistuttaa.
Ennen vuotta 2004 rakennettuja pientaloja on haja-asutusalueella 290 000 ja niissä asuu 710 000 asukasta. Saneeraustarpeessa on 100 000–140 000 kiinteistöä. Kesämökeistä kunnostustarvetta on 110 000:lla.
Haja-asutuksen osuuden vesien fosforikuormasta arvioidaan olevan 13 prosenttia eli 400 tonnia vuodessa.
Jouko Kyytsönen
Aiheesta lisää sivulla 8
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
