Irlanti antoi askelmerkitmaatalouspolitiikan loppusuoralle
EU:n maatalousuudistuksen suurimmat kiistat liittyvät niin sanottuun viherryttämiseen.Yksi kysymys on, voidaanko samoille luonnonhoitopelloille maksaa sekä tilatukeen sisältyvää viherryttämistukea että erillisen ohjelman kautta maksettavaa ympäristötukea. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU:n maatalouspolitiikan uudistus aiotaan nuijia kasaan kesäkuuhun mennessä.
”Tavoitteemme on, että maatalousministerien kesken sopu löytyy maaliskuussa, huhtikuussa neuvotellaan parlamentin kanssa ja kesäkuussa uusi lainsäädäntö on hyväksytty”, EU:n puheenjohtajamaan Irlannin maatalousministeri Simon Coveney sanoi maanantaina Brysselissä.
Coveneyn mukaan aikataulu on kuitenkin sidottu ensi viikolla pidettävään EU:n rahoitushuippukokouksen tulokseen.
”Jos sopua unionin tulevien vuosien budjetista ei nytkään synny, menee capin aikataulu uusiksi.”
Käytännössä EU:n maatalousministerien pitäisi löytää yhteinen näkemys seuraavissa kahdessa kokouksessaan. Puheenjohtaja Coveney muistutti, että kaikkien maiden on oltava valmiita joustamaan omista tavoitteistaan.
”Tähän mennessä sopu on löytynyt lähinnä teknisissä kysymyksissä. Nyt tarvitaan kompromissitahtoa, että myös vaikeimmissa kysymyksissä päästään eteenpäin”, Coveney toteaa.
Ministerit vakuuttelivat peräjälkeen sitoutumistaan Irlannin määrittelemään aikatauluun. ”Kovasti toivon, että aikataulu pitää ja eteenpäin päästään”, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoo.
Koskisen mukaan suurimmat kiistat koskevat viherryttämisen yksityiskohtia sekä tukien tasaamista maiden sisällä ja niiden välillä.
Brysselissä kiertävien huhujen mukaan isoimmat kiistat, kuten ekologisten kesantojen määrä ja tukikatot, sovittaisiin pääministeritasolla budjettihuippukokouksen yhteydessä.
”Toivon, että pääministerit eivät menisi liian syvälle capin yksityiskohtiin”, Koskinen painottaa.
Ministerit olivat pääosin tyytyväisiä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan viime viikolla ottamiin kantoihin.
Perinteisesti markkinahenkisiä brittejä tosin harmitti se, että parlamentti haluaa vahvistaa maatalousmarkkinoiden sääntelyä.
”Olen erittäin pettynyt siihen, että valiokunta haluaa palata takaisin menneiden aikojen maatalouspolitiikkaan, joka sotkee markkinat ja tulee veronmaksajille kalliiksi”, Britannian ympäristö- ja ruokaministeri Owen Paterson latasi.
Koskinen sen sijaan kiittelee meppien työtä vuolaasti. ”Meillä on ollut suomalaismeppien kanssa erittäin hyvä yhteistyö ja moni asia on parlamentissa edennyt Suomen kannalta oikeaan suuntaan.”
Koskinen on tyytyväinen myös siihen, että maatalousvaliokunta päätyi esittämään turvemaiden raivauskiellon poistamista.
”Olen itse ihan samaa mieltä kuin valiokunta. Ei sillä raivauskiellolla ympäristöä pelastettaisi.”
Suomi kuitenkin edelleen virallisesti kannattaa raivauskieltoa. Koskisen mukaan hallitus ei ole muuttamassa kantaansa ainakaan vielä.
”Tämä oli nyt vasta yksi äänestys. Katsotaan sitten, kun koko paketti on valmis, pitääkö kantaa tarkistaa.”
Maatalousministerin mielestä turvemaiden raivauskiellosta on Suomessa noussut tarpeettoman suuri kohu.
”Tämä on nyt sitten nostettu esiin, kun mitään muita arvostelun aiheita ei ole”, Koskinen kuittaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
