Ankkalammikko uhkaa vuotaa
Kansanedustaja Mats Nylund on asettunut uusperheensä kanssa Kirkkonummelle ja aikoo jäädä syksyksi kotiin lastaan hoitamaan. ”RKP:n tilanne on hyvä, vaikka kannatuksen säilyttäminen vaatii työtä”, hän sanoi eduskunnan viimeisenä istuntopäivänä juhannuksen jälkeen. Markku Ojala Kuva: Viestilehtien arkistoRuotsinkielisiä on Suomessa pidetty aina etuoikeutettuna joukkona, jolle ei voi käydä elämässä huonosti: aurinko paistaa rannikolla muuta maata enemmän, kansainvälinen elämänasenne imetään jo äidinmaidossa ja RKP:lle on aina taattu paikka maan hallituksessa hallituspohjasta riippumatta.
Mutta ankkalammikko uhkaa vuotaa. Kuntavaalit menivät puolueelta entiseen malliin ja kannatus pysyi 4,7 prosentissa, mutta kaikkialla ei silti iloita.
Esimerkiksi pienessä pohjalaisessa Pedersören kunnassa RKP menetti kaksi paikkaa. Kristilliset kasvattivat paikkojaan kolmella ja nappasivat yhden myös SDP:ltä.
Äänikadon syynä oli homoliittojen hyväksyminen, jota Pohjanmaan ”raamattuvyöhyke” protestoi vaaleissa, uskoo pedersöreläinen kansanedustaja Mats Nylund.
”Herätysliikkeet ovat meillä päin vahvoja ja uskonto tärkeä. Liberaalit arvot syövät kannatustamme jonkin verran.”
Liberalismia on myös yksilön oikeuksien korostaminen ja avoimuus maahanmuuttajille.
”Närpiön 8 000 asukkaasta tuhannella on maahanmuuttajatausta. Metalliteollisuus ja kasvihuonetuotanto on vahvaa, ja on siellä yksi bosnialainenkin yrittäjä.”
Pohjanmaalla RKP:n kannatusta uhkaavat eniten ruotsin kielen hallitsevat kristilliset ja sosiaalidemokraatit. Etelä-Suomessa kilpailijoita ovat kokoomus ja vihreät.
Nylund on RKP:n puoluehallituksen jäsen ja pitää puolueensa tilaa kuitenkin ihan hyvänä ja johtoa pätevänä.
Suuren yleisön silmissä puheenjohtaja Carl Haglund on kuitenkin jotakin ihan muuta kuin vanhojen aikojen Jan-Magnus Jansson, Pär Stenbäck, Christoffer Taxell ja Ole Norrback –nuori ja näkymätön.
Kannatusta hän silti haalii hartiavoimin, Lappia myöten. Ilmeisesti vähemmistökysymys yhdistää pohjoisen poromiehet ja etelän perijäperheet. Puolue laati saamenkielisen kuntavaaliohjelmankin.
”Liberaalien arvojen ohella kieli on se kitti, joka tekee tämän puolueen”, Nylund sanoo.
Nato, ydinvoima ja homot eivät saa RKP:tä lähtemään hallituksesta, mutta pakkoruotsista luopuminen olisi kynnyskysymys.
”Kansalliskielten statuksen muuttaminen olisi sellainen. Jo toisen kotimaisen kielen tuleminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa oli meille kova paikka.”
Nykyisellä hallitustaipaleella sosiaali- ja terveys- ja kuntauudistus ovat ärsyttäneet RKP:nkin äänestäjiä. Puolue puolustaa pieniä kuntia, mutta remontti iskee juuri niihin Pohjanmaalla. Eikö sieltä hallituksesta olisi ryhdikästä lähteä?
”Olemme reaalipoliitikkoja. Kuntauudistus ei tullut yllätyksenä, se kirjattiin jo hallitusohjelmaan. Jos emme olisi olleet hallituksessa, olisi ollut riski, ettei kukaan olisi nostanut kielikysymyksiä esille.”
Siinä siis salaisuus! Puolue perustelee hallitukseen pyrkimistään halulla vaikuttaa ja siellä pysymistään isompien tuhojen estämisellä.
Nylundia naurattaa.
”RKP on ollut hallituksessa yli 30 vuotta, koska olemme olleet aina luotettava kumppani”, hän kuittaa.
RKP:n kannattajien kirjo on laaja: heitä on Helsingin keskustan hienostorouvista maaseudun tomaatinviljelijöihin ja turkistuottajiin. Osa cityliberaaleista kaupunkilaisista jopa vastustaa turkistarhausta.
Turkistuottajat ovat Nylundin mukaan erityisen tärkeitä puolueelle, sillä Suomen tuhannesta turkistilasta 97 prosenttia on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Hän itsekin aloitti työuransa nahoittajana 17-vuotiaana.
Maaseutu on muutenkin RKP:n vankkaa kannatuspohjaa.
”Jos suomenruotsalaisia on väestöstä viisi prosenttia, viljelijöistä ruotsinkielisiä on kymmenen prosenttia. Voit olla perinteinen maajussi niin kuin minä ja arvostaa vapautta.”
Nylund, 49, on eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Hän myöntää, että ellei olisi syntyisin sieltä mistä on, hän olisi varmaankin keskustalainen.
Eduskuntaan hänet valittiin pedersöreläisenä maidontuottajana, mutta viimeiset lehmät lähtivät toukokuussa 2012, ja ”se oli kova paikka”. Nyt reilun sadan hehtaarin vilja- ja metsätila pyörii aikuisten poikien avulla.
Nylundilla on myös uusperhe, joka on ostanut omakotitalon Kirkkonummelta. Kansanedustaja-isä ei aio vaihtaa vaalipiiriä.
Neljän isomman pojan lisäksi perheeseen kuuluu yhdeksänkuinen Aatos.
Ja nyt tulee uutinen:
”Aion jäädä hoitamaan häntä vanhempainlomalle koko syysistuntokaudeksi.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
