Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Ympäristö

Kestävää kalastusta ei ole, väitti Netflixin kohuohjelma miljoonille katsojille – kalastustutkija äimistyi "brutaalista vääristelystä" ja oikoo vanhaan tietoon perustuvia väitteitä

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Petri Suuronen pelkää, että monet elokuvan säikäyttämät kuluttajat jättävät turhaan kalatuotteet kaupan hyllylle.
Jaakko Kilpiäinen
Suomessa mereltä kalastetaan muun muassa silakkaa. Laji on EU:n kiintiöiden piirissä.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Petri Suuronen hämmästyi nähtyään kalastusaiheisen Seaspiracy-elokuvan televisiosta.

Netflix julkaisi Ali Tabrizin ohjaaman dokumenttielokuvaksi mainostetun teoksen maaliskuun lopulla. Elokuva nousi salamannopeasti katsotuimpien ohjelmien listoille useissa maissa.

Seaspiracyn pääviesti on, että merikalan käyttö ihmisravinnoksi on ympäristölle kestämätöntä, ja että sen syömistä tulisi välttää.

"Katsoin sen kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla jo hämmästyin, kun huomasin että siinä oli valtavasti tarkoitushakuisia virheitä. Sitten katsoin sen uudelleen", Suuronen toteaa.

"Siinä on käytetty systemaattisesti tietolähteitä, jotka on kauan sitten kumottu. Kun väitettiin, että ympäristöjärjestötkin olisivat jonkinlaisessa salaliitossa kalastusteollisuuden mukana, ymmärsin lopullisesti, että tämä on jotain aivan muuta kuin dokumenttielokuva."

Suuronen viittaa salaliitolla myös niihin Seaspiracyn väitteisiin, joiden mukaan kestävää kalastusta osoittaviin sertifiointijärjestelmiin ei voisi luottaa.

Suuronen perehtyi kansainväliseen kalatalouteen työskennellessään YK:n maatalous- ja ruokajärjestön (FAO) kalastus- ja vesiviljelyosastolla. Kaikki Suurosen tuntemat alan tutkimuslaitokset maailmalla pitävät kohudokumenttia virheellisenä.

Suuronen pelkää, että kymmenien miljoonien yleisön saavuttaneella elokuvalla on vaikutusta myös elinkeinoihin, kun monet ohjelman pelästyttämät kuluttajat saattavat jättää kalatuotteet kauppojen hyllyille.

Keskiviikkona Suuronen julkaisi Luken verkkosivuilla blogitekstin, jossa hän oikaisee muutamia elokuvan väittämiä. Luettelo ei ole täydellinen, korjattavaa olisi ollut paljon enemmänkin.

"Koin että on pakko kertoa, että tutkimus ei ole tuota mieltä, kun noin brutaalisti vääristellään. Tavallisella kuluttajalla ei useinkaan ole pohjatietoa arvioida, ovatko väitteet totta vai ei."

Miten maailman kalastuksen kestävyyden laita sitten on?

Suurosen mukaan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa on tehty valtavia edistysaskelia 1980–1990-luvun jälkeen, jolloin globaali kalastusteollisuus laajentui nopeasti, monilla alueilla ylikalastukseen asti.

Monia merien kalakantoja pyydetään nykyisin kestävästi. Kalatuotteiden kuluttajapakkauksissa näkyvät, MSC:n kaltaiset sertifikaatit ovat Suurosen mukaan luotettavia. Kalakantojen kestävyyden ja kalastuksen ekologiset vaikutukset todentaa sertifioinnissa kolmas osapuoli eli alan tutkijat. He ovat täysin riippumattomia toimijoita.

Kalan tuonti Eurooppaan on valvonnan piirissä, samoin EU:n ostamien kiintiöiden alla tapahtuva kalastus esimerkiksi Afrikan aluevesillä.

Ongelmia, kuten ryöstökalastusta ja sivusaaliin poisheittoa, esiintyy silti edelleen laajalti kehittyvien maiden vesillä.

"Juna kulkee oikeaan suuntaan. Mutta kehittyvissä maissa ei ole samalla tavalla resursseja hoitaa ja valvoa kalastusta kuin kehittyneissä maissa."

Elokuva jättää mainitsematta, että kalakantoihin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin kalastus. Esimerkiksi Itämeren turska kärsii siitä, että Pohjanmereltä ei ole juurikaan tullut lajin tarvitsemia suolapulsseja Itämereen.

Suurosen mielestä Seaspiracystä voi oppia, että kalastajien kannattaisi toimia nykyistä läpinäkyvämmin ja tiedottaa toiminnastaan jo ennen, kuin yleisö jää tarkoitushakuisen viestinnän varaan.

"Kalastusteollisuuden on näytettävä tekemistään merellä ja osoitettava itse kestävyytensä."

Omia ostopäätöksiään puntaroiville suomalaisille Suurosella on selvä sanoma.

"Kalaa voi huoletta syödä. Suurin osa kauppojen tiskillä olevasta kalasta on varmasti kestävää."

Lue myös:

Petri Suurosen blogikirjoitus Luken verkkosivuilla

Lue lisää

Asiantuntija HS:ssä: Kotimainen rannikkokala hupenee vauhdilla harmaahylkeiden suihin

Kysyntää olisi, mutta ympäristösäädökset jarruttavat kalaelinkeinon kasvua nykyeväillä

Potkua sisävesikalastukseen

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen