Olethan varovainen? Virtavesien kutusoraikoissa kahlaaminen voi vaarantaa kalanpoikasten kehittymisen - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Erä

Olethan varovainen? Virtavesien kutusoraikoissa kahlaaminen voi vaarantaa kalanpoikasten kehittymisen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kehottaa nyt välttämään kahlaamista virtavesien kutusoraikoilla.
Jaana Kankaanpää
Taimen kutee syksyllä virtavesien soraikoille. Kutua varten taimennaaraat kaivavat soraikkoon kuopan, jonka naaras kutemisen jälkeen peittelee soralla.

Etelä-Suomessa taimenen poikaset ovat alkaneet nousta esiin kutusoraikoista. Vastakuoriutuneet pienpoikaset piilottelevat soran seassa ja ovat vielä lähes uimakyvyttömiä. Harjus puolestaan on kutenut aivan äskettäin.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kehottaakin nyt välttämään kahlaamista virtavesien kutusoraikoilla, jotta kalanpoikasten kehittymistä ei vaaranneta.

”Jotta taimenen ja harjuksen mäti ja pienpoikaset saisivat kehittyä ja kasvaa rauhassa, on virtavesissä kahlaavan kalastajan hyvä välttää kahlaamista kutusoraikoilla ja pienpoikasalueilla. Helpoiten tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että pyrkii astelemaan jokeen aluksi pintakiviä myöten, jolloin välttää pienpoikasten häiritsemisen. Joessa kahlatessa on keväällä ja alkukesästä hyvä vältellä matalaa aluetta ja kahlata mieluimmin hieman syvemmillä alueilla”, SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju sanoo tiedotteessa.

Taimen kutee syksyllä virtavesien soraikoille. Kutua varten taimennaaraat kaivavat soraikkoon kuopan, jonka naaras kutemisen jälkeen peittelee soralla. Mätimunat kehittyvät talven ajan soraikon sisässä. Kun poikanen on keväällä kehittynyt tarpeeksi pitkälle mätijyvän sisällä, koittaa sen kuoriutumisen hetki. Kuoriutuminen alkaa maamme eteläosassa huhti-toukokuun vaihteessa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä myöhemmin poikaset kuoriutuvat.

Kuohkealla ja sopivan karkealla soraikolla poikaset jäävät soran suojiin piilottelemaan. Ne pysyttelevät soran suojissa, kunnes ovat kehittyneet riittävästi ja pystyvät uimaan. Soraikolta poikaset siirtyvät pienpoikasalueelle, jossa ne pysyttelevät alkukesän ajan, monin paikoin kesäkuun loppuun saakka. Useimmiten pienpoikasalueet ovat lähellä rantaa sijaitsevia matalia hidasvirtaisia kivipohjaisia alueita.

Harjuksen kutu ajoittuu virtavesissä touko-kesäkuun vaihteeseen. Ne valitsevat usein kutupaikkansa suvantojen alaosille sijoittuvilta hiekka-, sora- tai kivipohjaisilta alueilta. Harjuksenpoikaset kuoriutuvat noin kuukauden kuluttua kudusta.

Lue lisää:

Monet kalalajit suosivat isokokoista kumppania – kalastus taas poistaa suurikokoisia suosittuja kutukumppaneita

Tiedätkö, mikä paikkakunta on nyt Suomen kalastuspääkaupunki? Siellä sijaitsee muun muassa maamme suurin lohijoki

Lue lisää

Ethän haamuverkota? Vastuullinen kalastaja kerää talvipyydykset pois käytön jälkeen

HS: Helsinki laskenut lähes 20 vuoden ajan myrkyllistä kloorivettä taimenten kutupaikalle

Tiedätkö, mitä on mormuskointi? Suomeen tuli viikonloppuna lajin MM-kilpailuista kaksi kultamitalia

Viranomaiset muistuttavat: Kaloille ei saa aiheuttaa kipua tai kärsimystä – saalis pitää tainnuttaa mahdollisimman nopeasti