Erä

Pohjois-Karjalan Sähkö purkaa vesivoimalaitoksen Nurmeksessa – vapaasti virtaavasta Saramojoesta hyötyy erittäin uhanalainen järvitaimen

Joki on tarkoitus vapauttaa jo ensi vuonna syksyllä, kun vesilain mukainen lupa on saatu.
Lari Lievonen
Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Jari Von Becker, ministeri Jari Leppä, PKS:n toimitusjohtaja Jorma Korhonen ja PKS:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kankkunen julkistivat Louhikosken voimalaitoksen purkupäätöksen perjantaina Nurmeksessa.

1920-luvulla Nurmeksen Saramojokeen Louhikoskelle rakennettiin ensimmäinen voimalaitos. Vuonna 1987 laitos uusittiin. Uuden peruskorjauksen aika olisi ollut pian.

Kun peruskorjausta alettiin suunnitella, vaihtoehtoja oli kaksi. Joko voimalatekniikka modernisoidaan nykyaikaiseksi tai voimala puretaan, kertoi liiketoimintajohtaja Jari von Becker Pohjois-Karjalan Sähköstä perjantaina.

Louhikoski on teholtaan 0,5 megawatin laitos, joka tuottaa sähköä noin kaksi miljoonaa kilowattituntia vuodessa.

"Saneerausinvestointi olisi ollut laskelmiemme mukaan sinänsä taloudellisesti kannattava, mutta tässä tapauksessa Saramojoen vapauttamisen arvo ympäristölle, kalakannalle ja maakunnalle oli taloudellista tuottoa suurempi", kertoo von Becker.

Voimalaitoksen purkamisesta ei aiheudu yhtiölle pysyvää vesistön säännöstelyvelvollisuutta tai muita rasitteita. "Tämä osaltaan vaikutti myönteisesti purkamispäätökseen."

Purkamisen kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljoonaa euroa. PKS luopuu voimalaitoksesta korvauksetta ja kuittaa lakkauttamisesta 790 000 euron tappiot.

"Saatavilla olleella julkisella rahoituksella oli myös merkittävä vaikutus myönteiseen purkupäätökseen", sanoo von Becker.

Louhikoski on ensimmäinen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) NOUSU-vaelluskalaohjelmasta rahoitettava purkuhanke. Ministeriön rahoitusosuus on suuruudeltaan 470 000 euroa. Toiset 470 000 euroa kustannuksista rahoittaa ainakin Pohjois-Savon ely-keskus, Nurmeksen kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nestori-säätiö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, LähiTapiola Itä, Scanpole Oy ja Sasta Oy.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kuvaili perjantaina Louhikosken voimalaitoksen kutsuvierastilaisuudessa (kesk.) PKS:n purkuhanketta äärimmäisen tärkeäksi ja hyväksi esimerkiksi muille toimijoille.

"Vesivoimalaitokset ovat suomalaista teollistumisen ja hyvinvoinnin rakentamisen historiaa, mutta ajat ovat nyt ratkaisevasti muuttuneet. Nyt tuetaan hankkeita, joilla elvytetään vaelluskalojen elinolosuhteita ja nähdään toivottavasti niiden uusi nousu."

Juha Sipilän hallituskaudella vaelluskalahankkeisiin varattiin kahdeksan miljoonaa euroa ja Sanna Marinin (sd.) kaudella vielä enemmän, yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa.

Louhikosken voimalaitos on rakenteeltaan Suomessa melko harvinainen putkivoimalaitos. Vesi johdetaan yläkanavaa pitkin 84 metriä pitkään tuloputkeen, josta vesi jaetaan kolmelle turbiinille.

Vanha jokiuoma on yhä tallessa, mikä on harvinaista. "Pohjois-Karjalassa maakunnan kaikki virtavedet on uittoperattuja", sanoo Pohjois-Karjalan ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen.

Sähkökoekalastusten perusteella tiedetään, että järvitaimen lisääntyy jokireitin varrella. Reitti on pitkä. Saramojoki on kolmanneksi suurin Pieliseen virtaavista joista ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Kyseessä on erittäin uhanalaisen Vuoksen järvitaimenen keskeistä elinaluetta.

Lue lisää aiheesta:

Tutkija: Osa vesivoimalaitoksista on jättänyt oikeuden määräämät kalatiet rakentamatta

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen

Laatokan lohille avautuu väylä Suomeen – ministeri Leppä: "Kalatieasioita viriää nyt lisää viikoittain"

Järvilohelle yritetään luoda mahdollisuus täydelliseen elinkiertoon Pohjois-Karjalassa – rahaa tarvitaan yli 6 miljoonaa euroa

Lue lisää

Iijoen Haapakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusväylä – ohjausaidasta saatu jo hyviä kokemuksia

Sierilän voimalaitos huomioi vaelluskalat

Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt: Uusille vesivoimaloille ei pidä myöntää julkista tukea

Uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy WWF:n ja K-ryhmän kunnostamissa virtavesissä