Erä

Fortum rakentaa Kalasydän-kalatien Leppikosken vesivoimalaitokselle Paltamoon – tekoäly tunnistaa järvitaimenet ja hydrauliikka siirtää ne ylävirtaan

Hanketta tukevina toimina kunnostetaan vaelluskalojen elinympäristöjä Leppikosken yläpuolella sijaitseviin Torvenkoskeen ja Tolosenjokeen sekä tehdään pienpoikasistutuksia.
Fortum
Kalasydän-kalatie on suomalainen innovaatio.

Energiayhtiö Fortum kertoo rakentavansa Kalasydän-kalatien Leppikosken vesivoimalaitokselle Paltamoon. Yhtiön tavoitteena on järvitaimenen luonnonkierron vahvistaminen voimalaitoksen ympäristössä.

Oulujärven yläpuolisen Hyrynsalmen reitin kohteet ovat Oulujoen vesistössä ainoat kalatalousviranomaisten kalatiestrategiaan nimeämät kärkikohteet kalojen vaellusmahdollisuuden palauttamiselle.

"Leppikosken voimalaitos on ensimmäinen voimalaitos Hyrynsalmen reitillä, joten vaellusyhteyden avaaminen siellä on luonnollinen valinta", kertoo Fortumin vesivoiman ympäristöpäällikkö Susanna Hyrkäs.

Leppikosken yläpuolelle laskevista sivujoista löytyy taimenkannan elinkierrolle välttämättömiä elin- ja lisääntymisympäristöjä yhteensä noin 26 hehtaarin verran.

Hanketta tukevina toimina vuoden 2021 aikana kunnostetaan lisää vaelluskalojen elinympäristöjä Leppikosken yläpuolella sijaitseviin Torvenkoskeen ja Tolosenjokeen.

Lisäksi Fortum tekee Hyrynsalmen reitille järvitaimenen pienpoikasistutuksia, joilla pyritään leimauttamaan taimenia Emäjokeen ja näin vahvistamaan luonnonkiertoa.

Kalojen vaellusyhteyden avaamiseen valittiin suomalainen Kalasydän-innovaatio, sanoo Hyrkäs. Hän huomauttaa, että jokainen joki ja voimalaitos on erilainen, joten jokaiseen jokeen tai voimalaitoksen tarvitaan niiden ominaispiirteisiin sopivia ratkaisuja.

Kyseessä on hydraulinen kalatie, joka asennetaan voimalaitoksen alakanavaan. Kalasydämen tuottama houkutusvirtaus auttaa kaloja löytämään laitteen suuaukon.

Kalasydän voidaan asemoida sen mukaan, mihin kalat mieluiten nousevat. Kalasydämen sisään uineet kalat tunnistetaan tekoälyn avulla. Niistä kerätään reaaliaikaista dataa ja näin saadaan kalojen vaelluksesta lisää arvokasta tietoa.

Kun kalat ovat sisällä Kalasydämessä, ne siirtyvät hydraulisesti putkea pitkin ylävirtaan padon yli vahingoittumattomina ja pääsevät jatkamaan vaellustaan kutualueilleen.

Ratkaisu on ylösvaellukseen, mutta Hyrkäksen mukaan alaspäin vaeltavat pienet smoltit pääsevät hyvällä menestyksellä Leppikosken voimalaitoksen Kaplan-turbiineista. Koska Leppikoski on ensimmäinen voimalaitos Oulujärvestä ylöspäin Hyrynsalmen reitillä, vaelluspoikasilla on vain yksi laitos läpäistävänä.

Kalasydän-laitteen etu on, että se on kelluva ja liikuteltava rakenne, minkä ansiosta sen optimaalinen sijainti voimalaitoksen alakanavassa voidaan etsiä testaamalla, taustoittaa Hyrkäs. Kyseessä on myös ratkaisu, joka on nopeasti toteutettavissa verrattuna perinteiseen kalatien rakentamiseen, jossa voi kestää vuosikausia eri vaiheineen.

Leppikoski on Hyrkäksen mukaan merkittävä vesivoimalaitos Fortumille sen tuottaman säätövoiman takia. Laitos tuotti viime vuonna energiaa 107 gigawattituntia.

Lue lisää:

Ympäristöjärjestöt: Kolmasosa maailman makean veden kalalajeista vaarassa hävitä – Suomessa tämä näkyy etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena

Tutkija: Osa vesivoimalaitoksista on jättänyt oikeuden määräämät kalatiet rakentamatta

Fortum
Fortumin tavoitteena on järvitaimenen luonnonkierron vahvistaminen Leppikosken voimalaitoksen ympäristössä.
Lue lisää

Tutkija: Osa vesivoimalaitoksista on jättänyt oikeuden määräämät kalatiet rakentamatta

Voimayhtiöt panostavat vaelluskalojen siirtoihin autolla

”Veden paine vaihtuu tasaisesti", Kelluva kalatie otettiin käyttöön Kemijoella

Hiitolanjoella tänä keväänä kuoriutuneet järvilohenpoikaset vaeltavat aikanaan järvisyönnökseltä padoista vapaaseen jokeen