MMM myönsi rahaa valtakunnalliseen ampumaratojen ympäristölupahankkeeseen – useita ratoja on jo ehditty sulkea vaikeutuneen lupaprosessin takia

Ampumaradoilla ampuvat sekä harrastajat että ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat. Kuva: Jussi Partanen

Kolmen tulevan vuoden aikana aiotaan vajaalle kolmannekselle maamme ampumaradoista laatia ympäristölupahakemukset. Kyse on viiden järjestön yhteisestä valtakunnallisesta ampumaratojen ympäristölupahankkeesta, jota maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa.

Kyse on kolme vuotta kestävästä hankkeesta, mutta päätös rahoituksesta on saatu toistaiseksi vain ensimmäiselle vuodelle. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,6 miljoonaa, ensimmäisen vuoden avustus on suuruudeltaan 350 000 euroa. Muita rahoittajia ovat muun muassa Urlus-säätiö.

Mukana ovat Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto. Hankkeen vetovastuu on Ampumaurheiluliitolla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 720 ampumarataa, joita käyttävät sekä ampumaurheilun harrastajat, metsästäjät, reserviläiset sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat kuten poliisit tai lentokenttien eläintorjunnasta vastaavat.

"Tietojemme mukaan 125 radalla on tällä hetkellä ympäristölupa-asiat kunnossa", sanoo Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola.

Uuden ympäristönsuojelulain voimassaoloaikana ampumaratojen ympäristölupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ratojen toimintaa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu.

”Pahimmillaan lupaprosessit ovat kestäneet lähes 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuuttomia. Ongelmana on valtaosassa tapauksista ollut tiedon puute, joka on johtanut siihen, ettei ampumaratatoiminnan todellista riskiä ole osattu arvioida ja se on johtanut ylilyönteihin”, kertoo Jaakkola hankkeen syntymiseen johtaneista syistä.

Kustannustehokkaimmin ympäristölupaprosessi hoidetaan, kun ammattilaiset vastaavat lupahakemuksen laatimisesta ja lupaprosessien läpiviemisestä. Asiantuntijavetoisella, keskitetyllä ja järjestelmällisesti etenevällä luvittamisella säästetään kaikkien resursseja ja helpotetaan myös luvittavien viranomaisten työtä.

”Näin lupaprosessi saadaan suuremmalla todennäköisyydellä onnistuneesti maaliin, maksimoidaan ympäristönsuojelullinen hyöty, minimoidaan kustannukset sekä riski loputtomille tutkimus- ja hallintotuomioistuinkierteille”, täydentää ampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että kaikilla Suomen 300 000 metsästäjällä on mahdollisuus käydä ampumaradoilla, joissa myös ympäristöasiat on otettu huomioon. Ampumarataharjoittelu on kaikille metsästäjille ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi metsästysturvallisuuden ja onnistuneiden riistalaukausten takia.

Myös reserviläisjärjestöt painottavat kattavan ampumarataverkoston merkitystä. Reserviläisten ampumataito on useimmiten omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa, jota on kyettävä tekemään joka puolella maata.

• Ympäristölupahakemusprosessin kesto on keskimäärin noin 1,5 vuotta. Kolmivuotisen hankkeen aikana ei ehditä luvittaa kaikkia ilman toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa olevia ratoja Suomessa. Työtä tehdään alueittain ja porrastetusti.
• Ratojen toiminnanharjoittajat eli esimerkiksi urheilu- tai metsästysseurat tai reserviläisyhdistykset vastaavat edelleen lupaprosessissa mahdollisesti tarvittavista selvityksistä ja tutkimuksista, kuten meluselvityksistä. He vastaavat myös lupapäätöksen myötä mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden toteutuksesta.
• Hankkeen rahoituksella turvataan asiantuntijaryhmän tekemä varsinainen ympäristölupaprosessi. Tavoitteena on muun muassa saada onnistuneita lupaprosesseja riittävä määrä, jolloin luvituksen toimintatapojen muutos saataisiin leviämään laajemmalle.