AJANKOHTAISTA LUONNOSSA Säästöliekillä pakkasten yli
Kellarin suojassa säilyvät perunat, juurekset sekä monet syksyn sadosta säilötyt hillot ja herkut läpi talven.
Vanhan maakellarin suojiin voi saada vieraaksi myös pohjanlepakon, joka valitsee talvehtimispaikakseen vedottoman tilan tasaisine kosteusolosuhteineen ja lämpötiloineen. Optimilämpötila lepakolle on 2–4 astetta.
Täysin harmiton ja vaaraton pohjanlepakko on maailman pohjoisin lepakkolaji.
Se on hyönteissyöjä, joka selviää kylmistä talvikuukausista vaipumalla horrokseen.
Horros on tila, jossa elintoiminnot hidastuvat ja ruumiin lämpötila laskee. Se on elämistä säästöliekillä, jolloin keho polttaa kesän aikana varastoitua rasvaa.
Osa lepakoista siirtyy syksyllä rajojemme ulkopuolelle, mutta pohjanlepakko, vesisiippa ja korvayökkö talvehtivat useimmiten Suomessa.
Mikäli omaan kellariin on asettunut alivuokralaiseksi lepakko, ei sen olemassaolo estä käyttämästä tilaa normaaliin tapaan.
Lepakoiden kannalta edullisinta on välttää ylimääräistä melua ja kirkkaita valoja, jotka saattavat häiritä sen horrosta. Turha herääminen kesken horroksen kuluttaa energiaa ja heikentää sen mahdollisuuksia selvitä talven yli.
Pohjanlepakko talvehtii yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Se etsiytyy erilaisiin koloihin ja rakoihin tai roikkuu katosta pää alaspäin.
Hyvistä talvehtimispaikoista on huutava pula, joten vanhan kellarin voi myös kunnostaa tarkoitukseen sopivaksi. Lepakkoa varten ei tarvitse tehdä erityisjärjestelyjä; riittää että tila pysyy sopivan kosteana ja lämpötila hieman nollan yläpuolella.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee luonto-
kartoittajaksi. Hän kertoo ajan-
kohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
