Tyrsky avaa väylää Saimaalla puukuljetuksille

Toimitusjohtaja Olavi Tyrsky sai antaa nimensä Mopron uudelle lippulaivalle. 

Puskija Tyrsky ryskää Saimaan syväväylää auki Savonlinnasta Varkauteen.

Meno on hidasta. Selkävesillä jäätä on vielä reilu puoli metriä, virtapaikoissa lainehtii jo sula. Välillä pitää ottaa vauhtia, kun puskijan 1 455 hevos­voimaa tahtovat loppua kesken.

Sisävesien perinteiset puutavarakuljetukset puskevat vertauskuvallisesti nekin umpijäässä vastatuuleen. Uittomäärät ovat vähentyneet, sanoin raakapuun aluskuljetukset.

Meillä on uskoa vesikuljetuksiin, mutta teollisuudella sitä ei oikein ole.

Vesiteille ei riitä kuljetettavaa, vaikka edullisuudessaan ja ympäristöystävällisyydessään se pärjää vaihtoehtona kumi- ja rautapyörille. Ongelma on kausiluonteisuus.

”Seminaarien juhlapuheet ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa. Ympäristöystävällisyydestä kyllä puhutaan, ja meillä uskoa vesikuljetuksiin on, mutta teollisuudella sitä ei oikein ole”, varustamoyhtiö Mopro Oy:n toimitusjohtaja Olavi Tyrsky sanoo.

Uitosta ja puutavaran aluskuljetuksista on vanhojen Suomi-elokuvien romantiikka kaukana.

”Tämä on raakaa työtä ja raakaa bisnestä. Jos toiminta ei kannata, se on siinä.”

Janne Pesonen hyppäsi kyydistä mittaamaan kevätjään paksuutta Saimaan Haukivedellä. Olihan sitä vielä, paikoitellen liki puoli metriä teräsjäätä. 

Aika lailla samaa mieltä on myös Järvi-Suomen uitto­yhdistyksen päällikkö Matti Purhonen.

Uiton kilpailukykyä huuhtoo sen kausiluonteisuus ja jättirekkojen tulo Suomen maanteille. Puuta kuljetetaan tehtaille entistä kauempaa kumipyörillä. Maantiet ovat lujilla.

Vielä 2000-luvun alkupuolella Vuoksen vesistöalueen uittomäärät olivat toista miljoonaa kuutiota vuodessa. Nyt määrä on tästä noin kolmannes. Sama suuntaus on aluskuljetuksissa.

Purhonen ennustaakin uittotoimintaan uudelleenjärjestelyjä, mutta kokonaan toiminta ei Vuoksen vesistöalueelta hänen mukaansa lopu.

”Vaikka puuvirrat uusien tehtaiden myötä muuttuvatkin, ei uitto täältä lopu, eikä puumääräkään tästä enää pienene”, hän uskoo.

42 mailin eli noin 78 kilometrin matkaan Savonlinnasta Varkauteen Tyrskyltä meni kevätjäissä noin 11 tuntia.

Avattua väylää tultiin takaisin puolta nopeammin. Matkaa taitettiin vuorokauden ympäriinsä. Neljän hengen miehistö vuorotteli kuuden tunnin vahteja. Purjehduskauden ajan tehdään kaksi viikkoa työtä laivalla, kaksi ollaan vapaalla.

Konepäällikkö Ilkka Immonen seuraa silmä tarkkana Tyrskyn rantautumista kevään ensimmäiseltä matkaltaan. Laiturissa odottaa Mopron omistama kuivarahtialus Helga. 

Varustamonsa toimitusjohtajan nimen saanut m/s Tyrsky on entinen puolustusvoimien alus.

Jäävahvistettu m/s Vahakari toimi ennen miehistönkuljetus- ja huoltoaluksena Kotkan rannikko­alueella. Mopro osti sen neljä vuotta sitten ja kunnosti työntöproomu Vorokin puskijaksi.

Lisäksi Mopro omistaa Vekara ja Helga -nimiset kuivarahtialukset. Purjehduskauden aikana varustamo työllistää parikymmentä työntekijää.

Kalastajat Tarmo Tolvanen ja Tarja Lötjönen olivat kokemassa verkkojaan, kun Tyrsky halkaisi heidän pyyntivetensä keskeltä kahtia. 

Jäisellä Saimaalla ei ollut vastaantulijoita, mutta Haukivedellä kalastajat Tarmo Tolvanen ja Tarja Lötjönen oli kokemassa verkkojaan.

Varhainen väylän aukaisu ei heitä ilahduta. Kalastajien työtä se hankaloittaa, sillä pyyntivedet ovat väylän molemmin puolin.

Keväällä haitta ei ole niin suuri kuin syystalvesta. Huhtikuun puolessa välissä verkot on kuitenkin pantava naulaan kesäkuun loppuun saimaannorpan suojelun takia.

Tyrskyn konepäällikkö Ilkka Immonen (vas.) ja päällikkö Martti Väisänen ovat vaihtaneet maailman meret Saimaaseen, heille tuttuun sisäveteen. 

”Suurin haitta ammattikalastukselle on norppa. Sen suojelu on meiltä suoraa tulonsiirtoa Norjaan”, Tolvanen sanoo.

Norppa ei nyt väylän aukaisijoille näyttäytynyt, mutta ei otus outo tuttavuus Tyrskyn miehistölle ole.

”Usein niitä näkee. Viime keväänäkin puolenkymmentä. Kuutteja varmaan olivat, eivätkä ne tuntuneet meistä liiemmin häiriintyvän”, Tyrskyn kippari Martti Väisänen kertoi.

1455 diesel-hevosen Saimaaseen jättämä kavioura vaahtosi voimalla. 

Väylän avaamisen jälkeen m/s Helga lähti heti noutamaan lastia Varkaudesta. Koska ränniin jäi paljon irtojäätä ja tuuli painoi sitä umpeen, Helgaa ei päästetty matkaan yksin. Tyrsky lähti vielä sen saattajaksi.

Varkaudesta Helga haki täyden lastin kuusitukkia ja vei sen UPM:n Kaukaan sahalle Lappeenrantaan.

Saman lastin kuljettamiseksi maanteillä olisi tarvittu noin 50 tukkirekkaa.

Väylä voimalla aukeaa: 1 455 dieselhevosen Saimaaseen jättämä kavioura vaahtoaa voimalla.

Sulkavalta kotoisin oleva Tyrskyn päällikkö Martti Väisänen on palannut maailman meriltä kotivesilleen Saimaalle.

Puskija Tyrsky sai ensi töikseen puskea väylän auki Savonlinnasta Varkauteen.

Muokattu 14.4.2017 kello 12.08: Jutussa kerrottiin Saimaan syväväylän aukaisusta ja että varustamo Mopron kuivarahtialus Helgan kevään ensimmäinen tukkilasti olisi ollut matkalla Kaukopäähän. Tukit olivat kuitenkin matkalla UPM:n Kaukaan sahalle Lappeenrantaan.