Suomi varautuu paheneviin hyönteistuhoihin: Luke laatii suunnitelman laajojen kirjanpainajatuhojen varalle

Lämpimät kesät, kuivuus ja tuulituhot ovat palvelleet Keski-Euroopan metsissä tuhoa tehnyttä kirjanpainajaa. Kuva on otettu Länsi-Saksan Nordrhein-Westfalenissa. Kuva: Juha Roininen

Mittavat kirjanpainajatuhot ovat koetelleet viime vuosina Keski-Eurooppaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo aloittavansa siksi selvityksen, jonka tavoitteena on varautua laajoja kirjanpainajatuhoja vastaan.

Suomessa kirjanpainajien aiheuttamat puustokuolemat ovat toistaiseksi olleet paikallisia. Metsien kuusettuminen yhdistettynä ilmaston lämpenemiseen kasvattaa kuitenkin tuhoriskiä tulevaisuudessa.

Selvityksen laatiminen alkaa Keski-Euroopan kirjanpainajatuhojen tarkastelulla.

Luke kerää tietoa siitä, miten alueella on varauduttu tuhoihin ja mitä toimia tuhojen jälkeen on tehty. Myös tuhojen vaikutusta puumarkkinoihin, puun korjuuseen ja logistiikkaan eri EU-maissa kartoitetaan.

Kirjanpainajan lisäksi Luke selvittää havupuiden neulasia syövien perhosten, kuten havununnan ja mäntykehrääjän, tuhoja. Perhoset ovat aiheuttaneet tuhoja Keski- ja Itä-Euroopassa, ja niiden arvioidaan runsastuvan myös Suomessa.

Hyönteistuhojen ennaltaehkäisystä on hyötyä ilmastolle ja taloudelle.

Pahimmillaan kirjanpainajien tuhoamat metsät ovat muuttuneet hiilinieluista hiilen lähteeksi. Italiassa ja Tšekissä puustoa on korjattu pahimpina vuosina hyönteis- ja myrskytuhojen takia yli keskimääräisen vuotuisen hakkuumäärän.

Kirjanpainaja on lisääntynyt rajusti myös eteläisessä Ruotsissa. Viime vuonna tuhot olivat Skogstyrelsenin arvion mukaan jo yli 7 miljoonaa kuutiometriä.

Suomessa kirjanpainajatuhoja on eniten varttuneissa ja uudistuskypsissä metsissä. Niiden syynä ovat yleensä korjaamattomat tuulituhot.

Metsänomistajan kannattaa tarkkailla kuusikoitaan ahkerasti. Jos kirjanpainajan iskemiä puita ei huomaa ajoissa, voi koko kuusikon joutua päätehakkaamaan etuajassa.

Kirjanpainajan kuljettama sinistäjäsieni laskee myös puutavaran arvoa.

Kuluneen kesän kaltaiset äärevät olot yleistyvät Luken mukaan tulevaisuudessa.

Lämpimät kesät ja leudot talvet lisäävät kirjanpainajille sopivien lisääntymisalustojen määrää. Kesäisin kuivuus heikentää kuusien vastustuskykyä, kun taas talvisin roudaton aika lisää tuulituhojen riskiä.

Jos kasvukausi pidentyy, voi kirjanpainajan toinen sukupolvi aikuistua ennen talvea. Toistaiseksi toinen sukupolvi ei ole tiettävästi selvinnyt talven yli Suomessa. Jos niin kävisi, kanta voisi kasvaa räjähdysmäisesti.

Suomessa kirjanpainajakannat pyritään pitämään alhaisina metsätuholain avulla.

Selvitykseen Luke saa rahoitusta Euroopan komission Structural Reform Support Programme -ohjelmasta. Työtä ohjaavat maa- ja metsätalousministeriö ja metsäkeskus.

Lue myös:

Video: Näin kirjanpainajakuusikossa työskennellään: "Ihan kunnon katastrofi täällä on" – Saksan kiihtyneet kirjanpainajatuhot työllistävät suomalaisia jo toista vuotta

Kuusikoita tuhoavat kirjanpainajat kehittyivät helteiden vuoksi ennätysnopeasti – nyt uhkana on toisen sukupolven syntyminen

Sateet ja pakkaset eivät jarruta Saksan kirjanpainajakriisiä – "Kesäkuussa kirjanpainajat olivat aiempaa aggressiivisempia", tuhojen parissa työskentelevä suomalainen kertoo