Näillä jipoilla metsätiaisia voidaan auttaa pärjäämään nykyistä paremmin
Uusi tutkimuskooste kokoaa yhteen, miten metsien käsittely vaikuttaa metsätiaisten elinmahdollisuuksiin. Katsauksessa esitetään ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Hömötiainen oli vielä 1960-luvun lopulla neljänneksi runsain lintulajimme. Kuva: Heikki WillamoSuomessa elävien metsätiaisten eli hömötiaisen, töyhtötiaisen, lapintiaisen ja kuusitiaisen pesimäkannat ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvulla. Syynä tähän ovat metsien käsittely ja metsissä tapahtuneet rakennemuutokset.
Tuore tutkimuskooste nostaa esiin näiden ongelmien lisäksi myös konkreettisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Koosteen on tilannut Suomen metsäkeskus.
Metsätiaiset eivät elä avoimilla alueilla. Toisaalta ne eivät myöskään vaadi elinympäristökseen aarniometsiä. Talousmetsissä metsätiaisten elinoloja parannetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävillä hoitotoimilla.
Metsätiaisten talvireviirit sijaitsevat yleensä vanhoissa metsissä. Metsätiaisten talvielinympäristöiksi soveltuvia laajoja yhtenäisiä metsäalueita turvataan suosimalla jatkuvaa kasvatusta tai kasvattamalla metsiä nykyistä vanhemmiksi. Voimakas metsien käsittely vähentää pesäpaikkojen ja suojien lisäksi myös tiaisten ravintoalueita.
Kesäreviireillä puusto on nuorempaa kuin talvireviireillä ja siellä metsätiaisten tilannetta voidaan parantaa suosimalla metsänkasvatuksessa eri lehtipuulajeilla aikaansaatua sekapuustoisuutta. Lisäksi on tärkeää säästää tiaisille tyypilliset pesimäympäristöt, kuten soiden ja vesistöjen reunametsät. Niiden läheisyyteen jätetään riittävän leveät suojavyöhykkeet, koska kosteat olosuhteet ovat suotuisat pesäpökkelöiden lahoamiselle.
”Metsissä olevia pökkelöpuita tulee aina säästää hakkuissa ja tehdä lisäksi tekopökkelöitä helpottamaan metsätiaisten pesäpaikkapulaa. Myös nykyinen tekopökkelöiden teko-ohjeistus olisi syytä päivittää lajien tarpeita paremmin vastaavaksi”, sanoo projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa.
Tutkimuskooste on metsätalousinsinööri Kristiina Sillanpään opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Työn toimeksiantajana toimi Suomen metsäkeskus. Kooste perustuu 18 pohjoiseurooppalaiseen tutkimukseen ja on osa Suomen metsäkeskuksen ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Tinttimetsä-hanketta.
Metsätiaiset
Metsätiaiskannat ovat vähentyneet jyrkästi 2000-luvulla niin, että hömötiainen, jonka kannan muutos on ollut -68 prosenttia, luokitellaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Töyhtötiaisen kanta on vähentynyt 41 prosenttia, ja se luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi.
Lapintiaisen kanta on vähentynyt 17 prosenttia, ja se luokitellaan silmälläpidettäväksi.
Kuusitiaisen kanta on vähentynyt 16 prosenttia ja se on edelleen elinvoimainen laji.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
