Metsäteollisuuden lakko vähensi puunkäyttöä miljoonia kuutioita

Jyrki Hollmén (vas) harmitteli, ettei sopimus parantanut teollisuuden kilpailukykyä. Petri Vanhala puolestaan iloitsi kiky-tuntien poistumisesta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry löysivät maanantaina sovun työkiistoihinsa. MTK:n arvion mukaan pariviikkoinen lakko vähensi puunkäyttöä parilla miljoonalla kuutiometrillä.

Metsäalan työkiistaa ratkottiin tällä kertaa vaikeimman kautta. Vaikeuskerrointa lisäsivät niin sanotut kiky-tunnit, joista ammattiyhdistysliike halusi eroon hinnalla millä hyvänsä.

Paperi- ja sellutehtaat pysäyttäneen lakon kokonaiskustannuksia voi vain arvailla. MTK laskee, että metsäteollisuuden tuotannon arvolla mitattuna parin viikon lakon kustannukset nousevat yli 600 miljoonaan euroon.

Lakon sijaiskärsijöiksi joutuivat metsänomistajat ja metsäalan yrittäjät. MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen arvioi, että kahden viikon lakon takia metsäteollisuuden puuntarve väheni yli kaksi miljoonaa kuutiometriä tänä vuonna.

Puunkäytön alamäki jatkuu, sillä mekaanisen metsäteollisuuden suurelta osin pysäyttänyt lakko ei ole vielä ohi.

Metsä Group kertoi pysäyttäneensä puun korjuun kokonaan lakon takia. UPM ja Stora Enso jatkoivat talvileimikoiden korjuuta harvennuspainotteisesti.

"Lakosta tulee puunkäyttöön väistämättä kuoppa. On täysin poikkeuksellista, että metsäteollisuusyritykset keskeyttivät tai jarruttelivat puunkorjuuta tammi–helmikuussa", totesi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirola arvelee, että aikaa menee myös puukaupan käynnistämiseen. Lakko ja korjuukoneiden seisottaminen keskellä talvea ovat kertoneet metsänomistajille, että puun kysyntä ei ole parhaimmillaan.

Puukauppa on käynyt tänä vuonna puolet aiempaa hitaammin.

"Metsäteollisuuden lakoista on lähtenyt huono viesti myös sijoittajille. He joutuvat pohtimaan, uskaltaako tänne investoida lakkoherkkyyden takia."

Paperiliitto ja Metsäteollisuus löysivät maanantaina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla sovun työehdoista.

"Tässä on vähän hiekkaa ja kermaa kummallekin. Parasta on, että pitkä prosessi saatiin vihdoin loppuun", totesi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Paperiliiton hallinto hyväksyi sunnuntaina annetun sovintoehdotuksen yksimielisesti maanantaina.

Sopimuksen mukaisesti Paperiliitto sai kiky-tunnit pois, mutta Metsäteollisuus sai helpotusta juhannuskäyntiin. Siltä osin varsinainen muutos tapahtui kuitenkin jo vuoden 2005 lakon jälkeen.

Sen jälkeen ainakin suuret sellutehtaat ovat käyneet joulut ja juhannukset. Poikkeuksena vuosi 2009, kun tuotteilla ei ollut kysyntää.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén näki, että sopimuksen kanssa voi elää. Pettymys on, ettei se uudista paperiteollisuuden rakenteita ja korjaa kilpailukykyä.

"Muutokset tuovat askeleen oikeaan suuntaan mutta ovat suomalaisten tehtaiden kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta riittämättömiä", Hollmén sanoi.

Hollménin mukaan työehtojen rakenteellisessa kehittämisessä on lähivuosina edettävä rivakasti, jos suomalaisen tuotannon tulevaisuus halutaan turvata.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen tiivisti tviitissä pettymyksensä, ettei sopimus parantanut alan kilpailukykyä. Siihen nähden sopimukseen pääsyn hinta kahden viikon lakon kautta oli korkea.

"Valitettavasti tällä ay-toiminnalla investoinnit menevät muualle ja perustervettä toimintaa joudutaan Suomessa sopeuttamaan. Kilpailukyky ja häiriötön toiminta ratkaisevat", Pesonen totesi.

MT:hen yhteyttä ottanut paperimies pelkäsi, että Pesonen on osin oikeassa.

"Jotenkin tästä tuli sellainen paha olo, että sopimusteitse paperitehtaiden työehtojen sopeuttamisen tie euro-Suomeen on nyt lopullisesti ohitse", paperimies totesi.