Hakeyrittäjä ennakoi kysynnän kasvavan: "Öljystä ollaan vähitellen luopumassa"

Erkki Hautalan haketuotannosta suuri osa menee Isonkyrön aluelämpölaitokselle. Kuva: Timo Aalto

Isonkyrön ja Seinäjoen rajan tuntumassa asuvan Erkki Hautalan yritys tuottaa 4 000–5 000 kuutiota haketta vuodessa. Suurin osa hakkeesta menee Isonkyrön aluelämpölaitoksen käyttöön.

"Näyttäisi siltä, että hakkeen tarve on yhä kasvussa niin meillä kuin muuallakin Suomessa. Uskon, että alan yrittäjiä tulee lähitulevaisuudessa vielä lisää."

"Perustan näkemykseni muun muassa siihen, että öljystä ollaan vähitellen luopumassa. On myös huomionarvoista, että jo kaksitoista kuutiota haketta tuottaa saman lämpömäärän kuin tuhat litraa polttoöljyä", Hautala laskee.

Hautala teki 1990-luvun puolivälissä ison päätöksen lähtemällä hakeyrittäjäksi. Ratkaisu tiesi samalla luopumista karjasta.

"Ainoastaan viljan viljely jäi oheen. Päätöksen pohjana oli oma metsä, jossa oli paljon pieniä puita sekä tuulituhoja, ja sitä kautta kasapäin hyödynnettävää puuaineista."

Alkuun hakeyrittäjä kaatoi puut moottorisahalla, minkä jälkeen ne siirrettiin pois pienen moton ja kourakuormaimen avulla.

"Haketus tapahtui käsipelillä, mikä oli rankkaa ja aikaa vievää. Se tarkoitti myös sitä, ettei hakemäärä noussut kovinkaan suureksi."

Koska hakkeelle oli yhä enemmän kysyntää, päätti Hautala investoida vähitellen järeämpiin laitteisiin.

"Ostin uuden tehokkaan hakkurin 1990-luvun lopussa. Rakensin samalla hakkeelle varaston, sillä koin sen tarpeelliseksi varsinkin kelirikkokautta ajatellen."

Suurimman investoinnin pohjalainen teki muutamia vuosia myöhemmin hankkimalla järeän moton metsätöihin.

"Se oli merkittävä satsaus. Vaikka jouduin luonnollisesti miettimään ja puhaltamaan ison rahasumman kanssa, olin erittäin luottavainen, tiesin hakkeelle olevan kysyntää."

"Olen erittäin tyytyväinen hankkimiini koneisiin. Voin yhden konepaketin avulla tehdä kaikki työt puiden kaadosta haketukseen, sillä hakkuri voidaan liittää motoon kiinni."

Hautala hankki pian pihamaalleen myös haketta polttavan lämpökontin, millä lämmitettiin muun muassa lähistöllä sijainnut kyläkoulu.

"Nyt koulu on kuitenkin lakkautettu, lämpökontin avulla lämpenee vain kaksi taloani. Nyt ajatellen tämä investointi olisi jäänyt tekemättä, jos olisin tiennyt koulun taipaleen jatkuvan vain muutaman vuoden kontin ostamisen jälkeen."

Vaikka hakehommat ovat Hautalan päätyö, kuluu miehen aika edelleen viljelynkin parissa. Pelloilla kasvaa vehnää, ohraa ja härkäpapua.

"Viljely on kuitenkin vain harrastus. Se tuo mukavaa vaihtelua metsätöihin", Hautala hymyilee.