Tekeekö majava patoja edullisemmin kuin kaivinkone? ”Tulvikot toimivat pesusienten tavoin”

Majavat luovat paikallisesti uusia kosteikkoja ja palauttavat kosteampia olosuhteita erityisesti vesistöjen reuna-alueille. Kuva: Lari Lievonen

Majavia voisi hyödyntää kosteikkojen ennallistamisessa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Sen tekemät padot toisivat luonnollisia hydrologisia prosesseja takaisin ojitettuihin maisemiin.

”Majavan etuna on, että se voi palauttaa kosteampia olosuhteita ilman aktiivisia ennallistamistoimia, jotka ovat usein kalliita”, sanoo Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa. Nykyisin ojia tukitaan pitkälti kaivinkonetyönä.

Hämeenlinnan Evon alueella tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten metsätalouden ojitus ja majavien aiheuttama tulviminen ovat muokanneet maisemaa 60 vuoden aikana.

Tutkimus osoitti, että ojaverkosto lähes nelinkertaistui ja ojitettujen suoalueiden osuus kasvoi 23,8 prosentista 72,5 prosenttiin vuosien 1963 ja 2023 välillä. Ojaverkosto on kuivattanut suometsiä.

Tutkimuksessa arvioitiin samalla ensimmäistä kertaa majavien tulvittamien alueiden kokonaislaajuus Evon alueella. Yhteensä 77 aktiivista ja aiemmin tulvitettua aluetta muodostavat kokonaisuudessaan noin 1,4 neliökilometrin laajuisen kosteikkomosaiikin.

Vaikka ojitus on maisematasolla selvästi laaja-alaisempi hydrologinen muutos kuin majavien toiminta, tutkijoiden mukaan majavat luovat paikallisesti uusia kosteikkoja ja palauttavat kosteampia olosuhteita erityisesti vesistöjen reuna-alueille.

Majava on historiallisesti kuulunut Suomen boreaalisiin metsämaisemiin, ja istutusten myötä se on palautunut myös Evon alueelle, jossa sen maisemaa muokkaava vaikutus on vähitellen voimistunut.

”Majavatulvikot toimivat latvavesillä pesusienten tavoin”, Nummi kuvailee. Ne pidättävät vettä ja vapauttavat sitä vähitellen alajuoksulle. Tämä voi auttaa vähentämään esimerkiksi rankkasateiden ja kuivuusjaksojen vaikutuksia muuttuvassa ilmastossa.