Tuhkalannoitus auttaa suon vesistöpulmien hallintaa

Tuhkalannoitus lisää ojitetun suon puuston kasvua voimakkaasti pitkiksi ajoiksi. Lisääntyvän puuston kasvava haihdutus vähentää kunnostusojitusten tarvetta ja valumia vesistöihin, Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tuore raportti kertoo.

Metlan tutkimuksen mukaan tuhkalannoitus turvemailla ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valumaveden laatuun eikä ole riski alapuolisille vesistöille. Sopivia kohteita tuhkalannoitukselle ovat typpirikkaat turvekankaat, jotka kärsivät kaliumin ja fosforin puutoksesta.

Metla tutki tuhkalannoituksen vaikutusta valumaveden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksiin Muhoksella, Utajärvellä ja Luumäellä. Metsät olivat ojitetuilla rämeillä.

Kokeille levitettiin pölymäistä turvetuhkaa ja puun kuorituhkaa. Kuorituhka oli joko pölymäistä, vedellä kovetettua tai rakeistettua.

Tuhkaa levitettiin lumelle ja kesällä 5–6,5 tonnia hehtaarille eli lannoitussuositusten mukaiset ravinneannokset.

Tuhkasta huuhtoutui vesistöihin pääasiassa helppoliukoisia emäskationeita, joilla ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia vesistöissä.

Tuhkan kalkitusvaikutus sitoi raskasmetallit vaikealiukoisiksi. Sama koski fosforia, jonka on todettu myös liukoisuuskokeissa vapautuvan tuhkasta hyvin hitaasti. Tuhkalannoitus ei lisännyt typenkään huuhtoumia.

Tuhkan esikäsittely itsekovetuksena tai rakeistamalla hidastaa tuhkan liukenemista ja vähentää siten huuhtoumista. Levitysajankohdalla ei ole merkittävää vaikutusta huuhtoumiin. Tutkimusraportti on julkaistu Forest Management and Ecology -sarjassa.

JUHA AALTOILA

Avaa artikkelin PDF