Kansallispuistojen korjausvelkaa kiritään lähivuosina kiinni kymmenillä miljoonilla euroilla

Kansallispuistoihin ja luontopalvelujen yleisökohteisiin tehtiin viime vuonna 8,2 miljoonaa käyntiä. Kuvassa Kurjenrahkan kansallispuisto. Kuva: Sanne Katainen

Kansallispuistojen retkeilypalvelujen korjausvelkaa kuitataan 16 miljoonalla eurolla viime vuonna tehdyillä ja vielä tänä vuonna tehtävillä investoinneilla, ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat. Myös muiden valtion luonnonsuojelualueiden retkeilyrakenteita kunnostetaan.

Kuluvan vuoden jälkeen retkeilyrakenteisiin ja -palveluihin jää korjausvelkaa vielä toiset 16 miljoonaa euroa. Se pyritään kuromaan kiinni lähivuosina.

"On ensiarvoisen tärkeää, että koronakriisin jälkeinen talouden uudelleenrakentaminen on kestävää työllisyyden, luonnon monimuotoisuuden kuin hiilineutraaliuden kannalta", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

"Kun sijoitamme kansallispuistojen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden korjausvelan vähentämiseen, sijoitamme luontoon, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Hyvä retkeilyinfra on myös vastaus luontoretkeilyinnostukseen. Poikkeuksellisina aikoina luonto tuo voimaa ja mielenrauhaa."

Valtion budjettirahoitus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon kasvoi tänä vuonna merkittävästi.

Ympäristöministeriön perusrahoitus Metsähallituksen Luontopalveluille nousi edellisvuodesta 7,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi retkeilypalvelujen kunnostamiseen ja kehittämiseen sekä luonnonhoitoon, luonnontilan ennallistamiseen ja luontoinventointeihin kohdennettiin tulevaisuusinvestointirahoitusta 19,2 miljoonaa euroa.

Hyvät retkeilyrakenteet helpottavat luontoon tutustumista mutta myös suojaavat herkkää luontoa liialta kulutukselta ihmisten kulkua ohjaamalla.

Esimerkiksi jäte- ja käymälähuollon rakennusten ja rakennelmien kunnostus ja nykyaikaistaminen sekä reittien tekeminen kestävämmiksi vähentävät Metsähallituksen mukaan merkittävästi ympäristön kuormitusta.

Retkeilypalvelujen parantaminen luo työllistymismahdollisuuksia alueiden ylläpidossa ja asiakaspalvelussa. Kunnostetut rakenteet kohentavat myös monien luontomatkailuyrityksen toimintaedellytyksiä. 

Korjausvelkaa lyhentävät investoinnit tuottavat arviolta 190 henkilötyövuoden työllistävyyden. Hankkeisiin osallistuu sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen oma väki että pk-yritykset.

"Nyt tehtävät investoinnit tukevat suoraan koronakriisistä kärsinyttä matkailusektoria ja parantavat kansalaisten virkistyskäyttömahdollisuuksia eri puolilla Suomea", toteaa luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta. 

Tannisen mukaan luontoon tukeutuvan kotimaisen matkailun ennustetaan kasvavan voimakkaasti koronakriisin jälkeen.

"Lähivirkistyskohteiden kysyntä on korona-aikana jo lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Nyt tehtävät ja suunnitellut investoinnit lisäävät elvytystä ja pienentävät tulevien vuosien kustannuksia."

Lue myös:

Lähiluontoannos päivittäin, viikoittain pitkä retki ja kuukausittain päivävaellukselle – luontopyramidi innostaa ihmisiä liikkumaan luonnossa

Tampereen Kintulammi on vuoden retkikohde – satoja vuosia vanhat männyt ovat alueen katseenvangitsijoita

Kymmenen hienoa maisemaa – Testaa, tunnistatko kansallispuistot kuvien perusteella!

Korjausvelka näkyy kansallispuistoissakin: Osa erätuvista kaipaa kunnostusta