Metsänomistuksella voi olla odottamattoman myönteinen vaikutus ihmisen elämään
Omalla metsällä voi olla valtavan myönteinen vaikutus ihmisen elämään. Muun muassa urheilija Tero Pitkämäelle kävi näin.
Tero Pitkämäki oli 32-vuotias, kun hän sai Ilmajoen kunnalta lahjoitusmetsän. Kuva: Johannes Tervo5.3.202519:00
Keihäänheiton legenda Tero Pitkämäki kertoi taannoin Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa poikkeuksellisesta matkastaan metsämieheksi. Hänelle ratkaiseva ensimmäinen askel oli kotikunnan vuonna 2015 lahjoittama palkintopalsta.
Ilmajoki ei antanutkaan urheilusankarilleen tonttia, kuten tapana on ollut, vaan viisi hehtaaria metsää. Sillä oli aivan erityinen ja yllättäväkin sysäys Pitkämäen elämään.
”Aina syksyisin kisakauden jälkeen suuntasin sinne moottorisaha tai raivaussaha kädessä tekemään taimikonhoitoa ja itselle vähän polttopuita. Se oli mielekästä puuhaa”, Pitkämäki kertoo jutussa.
Oma palsta opetti aloittelijalle välillä kantapäänkin kautta, miten kannattaa ja ei kannata toimia. Ettei esimerkiksi ole kovin fiksua hukata aikaansa hoitamalla taimikkoa kehnoilla välineillä.
Pitkämäki oli 32-vuotias, kun hän sai lahjoitusmetsän. Metsästä tuli hänelle niin tärkeä ja mieluisa, että se alkoi kajastella mielessä urheilun jälkeisenä urapolkuna. Hän perustikin myöhemmin metsäalan yrityksen entisen kilpakumppaninsa Antti Ruuskasen kanssa. Pitkämäen päätöstä toki helpotti se, että Ruuskanen oli metsässä jo ennestään kokenut tekijä.
Hienon, elämänmittaisen lahjan – metsäpalstan – voi antaa muillekin kuin maailmanmestareille.
Ilmajoen ja Tero Pitkämäen tarina antaa ajattelemisen aihetta meillä tavallisille metsänomistajille. Hienon, elämänmittaisen lahjan – metsäpalstan – voi antaa muillekin kuin maailmanmestareille.
Metsästä on nuorelle ihmiselle joka tapauksessa paljon iloa, mutta se voi lisäksi avata monia sellaisia ovia, joita tämä ei muuten hoksaisi lainkaan kokeilla. Moni nuori on hiljaa mielessään kiinnostunut esimerkiksi metsästyksestä, mutta ilman omaa metsää metsästysseuraan voi olla vaikea päästä.
Nykyisessä työelämässä tuulet puhaltavat lujaa ja arvaamattomasti. Metsän kaltainen kiinteä omaisuus antaa taloudellista turvaa ja kartuttaa uudenlaista osaamista taloudesta, luonnosta ja omaisuudenhoidosta – muun muassa verotuksesta. Näille opeille on tarvetta monen muunkin alan töissä kuin metsäalalla.
Parhaimmillaan innostus voi johtaa alan vaihtoon, kuten Pitkämäen tapauksessa. Hän on koulutustaustaltaan sähköinsinööri.
Kokeneiden metsäammattilaisten mukaan ylivoimaisesti toimivimmaksi osoittautunut tapa saada potentiaaliset jatkajat kiinnostumaan metsäasioista on se, että he saavat hallintaansa jonkinmoisen määrän ihan omaa metsää.
Jos metsää ei voi tai halua Ilmajoen kunnan tavoin lahjoittaa, metsän myyminen on myös varteenotettava vaihtoehto. Vaihtoehtoa kannattaa harkita, vaikka ei itse vielä olisikaan luopumassa tilanpidosta.
Kun aloitteleva metsänomistaja saa hoitotöistä hyödyn itselleen ja päätökset saa tehdä itse, innostus asiaa kohtaan kuulemma kasvaa yleensä eksponentiaalisesti. Polttopuut ovat myös koukuttava innoittaja.
Ja jos kiinnostus metsää kohtaan ei uudella pienmetsänomistajalla kasva, silloin on ehkä syytä miettiä uudestaan tilan jatkajakuvioita.
Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
