Nuoriin metsiin on jäänyt aivan liikaa töitä rästiin, ministeri Leppä muistutti metsänomistajille – "Toivon, että tartutte haasteeseen"

Metsävaltuuskunnan puheenjohtajana jatkava Mikko Tiirola ja Jari Leppä (vas.) keskustelivat metsänomistajien asioista MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa keskiviikkona. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Nuoren metsän hoito on oleellinen osa ilmastokestävää tulevaisuutta. Niissä on aivan liikaa rästejä. Niiden hoitaminen on iso haaste metsänomistajille", totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa keskiviikkona.

Lepän mukaan taimikonhoidon työmäärät ovat jääneet edellisvuodesta. Kestävän metsätalouden rahoitusta uhkaa jäädä käyttämättä yli 10 miljoonaa euroa.

"Nuoren metsän hoidolla on keskeinen merkitys metsien kasvulle ja laadulle. Toivon, että tartutte tähän haasteeseen", Leppä totesi.

Lepän mukaan metsäala veto on keskeisenä syynä siihen, miksi Suomen talous on selvinnyt koronasta näinkin hyvin. Ilman metsäalaa Suomi ei myöskään voi tavoittaa maailman kunnianhimoisinta hiilineutraalisuustavoitetta.

Metsäalan menestyksen uhkaksi on noussut EU:n metsäpolitiikka. Siellä keskustelu on lähtenyt sellaiseen suuntaan, joka on nostattanut metsänomistajien ja ministeri Lepän niskavillat pystyyn.

"Komissio on tehnyt aloitteita, jotka menevät yli sen toimivallan. Metsäasioista päättäminen kuuluu jäsenvaltioille. Komission pitää pysytellä strategisella tasolla eikä säädöstasolla"; Leppä linjasi.

Lepän mukaan metsänomistajien ja metsäteollisuuden viesti asiassa on ollut yhteinen, mutta valitettavasti Suomesta on lähtenyt myös hämmentäviä viestejä maailmalle.

"Metsä ei ole joko tai, vaan se on sekä että. Asioista pitää voida puhua yhtä aikaa."

Ongelmana on, että taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset jäävät muita pienempään rooliin. Ne pitää nostaa tasapainoon. Sitä kautta saadaan ratkaisuja ilmastohaasteisiin.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeää olisi saada puurakentamiseen lisää vauhtia. Muitakin materiaaleja tarvitaan, mutta puu on hyväksi ilmastolle.

"Puun käytön lisääminen on hyvä keino kuntien ilmastopolitiikan rakentamisessa."

Leppä otti vahvasti kantaa myös käynnissä oleviin luonnonsuojelulain ja kaavoitus- ja rakennuslain uudistuksiin. Ne eivät saa rajoittaa metsätaloutta.

"Lakeihin ei saa sisältyä automaattisuojelua. Lain nojalla tapahtuvaan suojeluun pitää mennä vain, jos muita vapaaehtoisia keinoja ei ole käytettävissä. Ja silloin maanomistajille pitää maksaa täysi korvaus."

"Olen hämmentynyt siitä, miten vähän omaisuuden suojasta puhutaan. Se on yksi keskeinen perusoikeus", Leppä ihmetteli.

Lepän mukaan Suomi pitää myös EU-tasolla kiinni metsätoimivallasta. EU ei tarvitse yhteistä metsäpolitiikkaa eikä liian yksityiskohtaista säätelyä.

"Tämä koskee myös kestävää rahoitusta ja biodiversiteettiä. EU:n ei pidä mennä markkinoiden hoidossa oleviin yksityiskohtiin", Leppä totesi.